Laajaan nettiäänestykseen osallistuneet eivät olleet ihan hakoteillä maailman kauneinta autoa valitessaan, jos on kuopiolaista muotoilijaa Annamaija Halosta uskominen.
- Monesti autoissa on löysiä yksityiskohtia, mutta tässä on oikein kauniit linjat. Kyljessä on viisteitä ja teräviä kulmia, jotka ryhdistävät sitä, vaikka ne ovatkin noin plastisia, Halonen arvioi Citroën DS4:n nähdessään.
Hänen mielestään auton ulkomuodossa pitää olla kontrasteja, joihin silmä tarttuu. Niistä joko pitää tai sitten ei.
- Tuntuu, että joskus yksityiskohdilla yritetään paikata kokonaisuutta. Lisätään kromia sinne ja logoa tänne ja kaikenlaisia kummallisia kulmia. Kaikkein pahimmillaan pyritään vielä selittämään niitä jollain aerodynamiikalla, joka ei sano tavan ihmiselle mitään.
Takaovet piilossa
Citroën DS4:n kohdalla ei Halosen mielestä ole syyllistytty ylilyönteihin. Kromilistat ovat selvästi voimakkaammat kuin perusmalli C4:ssä, mutta säihkettä ei ole liikaa.
DS4 on kuusi senttiä lyhempi ja kolme korkeampi kuin C4. DS4 näyttää hieman pulleammalta, lähes tila-automaiselta, mikä tuntuu hyvässä mielessä ohjaamossakin.
Takaovien kahvat on piilotettu tarkoituksella ylös. Oviaukko on selvästi ahtaampi kuin C4:ssä. Takaikkunoita ei saa auki lainkaan, sporttisuuden hengessä.
Tavaratila ei ole aivan niin suuri kuin C4:ssä, mutta silti se on yli kokoluokan keskitason.
Halosen oma auto on kuusi vuotta vanha bensakäyttöinen Ford Focus -farmari. Hän on kuljettanut puutuotteitaan messuille omalla autolla, mutta arvelee, että homma voisi hoitua myös vuokrapakettiautolla.
- Nyt en ehkä ottaisi farmaria, mutta kokoluokan pitää pysyä samana.
Sammuu jarrutettaessa
Koeajossa oli esituotantosarjan auto, sillä varsinainen maahantuonti alkaa vasta myöhemmin kesällä. Niinpä tarkkaa hintaakaan ei ole tiedossa.
Kokeiltavaksi saatiin niin sanottu mikrohybridi, joka tarkoittaa pientä dieselmoottoria, jossa on sammutusautomatiikka.
Juhlalliselle mikrohybridi-nimitykselle on katettakin, sillä auto sammuu kokeiltavana olleen robottivaihteiston kanssa jo alle kahdeksan kilometrin tuntinopeudessa, eikä vasta auton pysähdyttyä risteykseen, kuten sammutusautomatiikat yleensä toimivat.
Käsivaihteisena Sitikan automatiikka hiljentää moottorin jo alle kahdenkympin nopeudessa, jos kuljettaja on kytkenyt vaihteen vapaalle.
Automaattivaihteiston kanssa, jota lähempänä tämä "köyhän miehen automaattikin" eli robottivaihteisto on, sammutusautomatiikan käyttö on toki paljon miellyttävämpää, koska risteyksissä ei tarvitse venkslata kytkimen ja vaihdekepin kanssa.
Nihkeä vaihteisto
Robottivaihteisto tarkoittaa automatisoitua käsivaihteistoa, jossa vaihtaminen tapahtuu ensisijaisesti automaattisesti, mutta kuljettaja voi itsekin nykiä haluamaansa pykälää silmään ohjauspyörän takana olevista siivekkeistä.
Meno on selvästi nykivämpää kuin nykyaikaisilla momentinmuunnin- ja kaksoiskytkinautomaateilla, siitä ei pääse mihinkään.
- Joo, vähän hyytyy. Sen tuntee, Halonen huomaa kiihdytyksessä, kun auto vaihtaa isompaa silmään.
Vaihtamisen yhteydessä auto ikään kuin jarruttaa. Pienen dieselin kanssa meininki ei ole onneksi yhtä tahmeaa kuin esimerkiksi C4:n 156-heppaisen bensakoneen kanssa.
Tovin totuttelun jälkeen kaasua oppii käsittelemään vaihteiston luonteelle sopivasti.
Käsivaihteisto sopii kuitenkin paremmin auton sporttiseen olemukseen. Pienestä dieselistäkin irtoaa mukavasti vääntöä, mutta bensapuolella turbolla ryyditettyä tehoa napsahtaa enimmillään 200 heppaa.
