Johtotähti keulalla on niin suuri, että yhtään suurempaa jäähdyttäjän säleikkö ei vetäisi.
- Keula on rakennettu aggressiivisen näköiseksi, uuden Mercedes-Benz CLS:n koeajolla käynyt kuopiolainen Ari Jokela luonnehtii.
Jättikokoisen logon lisäksi katse kiinnittyy led-valoihin. Tavallisissa pikkuautoissakin niitä alkaa jo näkyä, mutta CLS on ensimmäinen automalli maailmassa, jossa ledeillä katetaan kaikki: suuntavilkut, seisontavalot sekä lähi- ja kaukovalot. Jokaisessa valoyksikössä on 71 lediä.
Energiatehokkaat eli myös polttoainetta säästävät valot ovat erittäin kirkkaat ja tehokkaat, ja autonvalmistaja väittää niiden toiminta-ajan olevan noin 10 000 tuntia eli viitisen kertaa pidempi kuin yleisesti hinnakkaissa autoissa käytetyillä kaasupurkausvaloilla.
Veekuutonen Jokela on tukkuliikkeen toimitusjohtaja, joten ajokilometrejä kertyy paljon: miltei 50 000 vuodessa. Dieselmoottori on ainoa vaihtoehto. Oma, kuusi vuotta vanha Citroën C5 -farkku on varustettu 2,2-litraisella padalla.
CLS 350 CDI on kolmelitrainen turbodiesel, vaikka numerosta voisi muuta luulla. Vaihteisto on aina seitsenvaihteinen automaatti. Käsivaihteistoon Jokela ei enää palaisikaan, vaikka manuaalivaihtaminen on mahdollista myös hänen Sitikassaan.
- Käsin vaihtoa käytän omassa autossani lähinnä ohituksissa. Tässä on voimaa niin paljon, ettei hirveästi varmaan tulisi käytettyä. Sitä varten on kaasupoljin.
265 hevosvoimaa tuntuvat isossa, hyvin äänieristetyssä ja vankassa autossa yllättävän laimeilta. Nopeusmittari kuitenkin todistaa, että auto kiihtyy meikäläisiin oloihin vähintään riittävästi.
- Ralliautoilijatkin haluavat aina lisää tehoa. Jos on 200 heppaa, haluaa 300. Jos on 300, haluaa 400. Ohittaako rekan kolmessa sekunnissa vai kolmessa ja puolessa sekunnissa? Jokela pohtii.
Näin on. Jos homma on liikenteessä kiinni puolesta sekunnista, riskiraja on ylittynyt.
Perinteet kunniassa CLS:n uutuuksiin kuuluu sähkömekaaninen ohjausjärjestelmä, jossa ohjaustehostus vaihtelee ohjauskulman mukaan.
- Moottoritiellä ohjaus oli huomattavasti jäykempi. Se on tosi kiva. Vakaahan tämä on kuin mikä. Kuin tankilla ajaisi.
Tankista puheen ollen, Jokela on kerran omistanutkin Mersun. 230-mallin bensavehje tarttui mukaan pari vuotta käytettynä 1990-luvun alussa rauhanturvaajatehtävistä.
- On tässä edelleen jotain samaa, vaikka ikäeroa on yli 20 vuotta.
Mercedeksen tavaramerkit ovat tallella: jalkakäyttöinen seisontajarru, samaan viikseen ujutetut suuntamerkki ja pyyhkijäkytkin ja niin edelleen. Niiden järkevyydestä voi olla monta mieltä, mutta pieni kääntösäde on yksiselitteisesti nannaa.
Neliveto olisi poikaa Takaveto ilmoittelee kevätliukkailla toisinaan olemassaolostaan, mutta ajonvakautus puuttuu nopeasti peliin.
- Entisajan takavetoiseen en palaisi, mutta nämä nykyajan vetoluistonestojärjestelmät hoitavat homman niin hienosti, että eteneminen menee varmasti yksi yhteen. Nelikkoa tähän hintaluokkaan silti hakisin.
Nelivetokin on tulossa. Sitä vaatii jo kilpailutilanne.
Myös farmari saadaan ensi vuonna, minkä jälkeen auto voisi toimia jopa perhekäytössä, jos varallisuutta on runsaasti. Esimerkiksi Jokelalle auto olisi kuulemma liian kallis.
Takana on istuimet vain kahdelle, sillä keskipaikka on uhrattu säilytyslokeroille. Jalkatilaa on reilusti, mutta 188-senttinen Jokela on viistokattoiseen coupé-malliin liian pitkä.
- Kivan tuntuiset penkit. Mahtuisi vaan pää mukaan. Sama juttu melkein kaikissa tämännäköisissä autoissa.
Koeajoautossa lisävarusteita oli veroineen yli 30 000 eurolla. Se on hyvän auton hinta.
