Perinteisen farmarin ja Mercedes-Benzin ystäville koittavat Suomessa ilonpäivät marras-joulukuun vaihteessa, kun C-sarjan uusi farmari esitellään.
Ensi tuntumat tähän uutuuteen tarjottiin Saksassa Frankfurtin ja Mainzin maisemissa. Parin päivän ajelun jälkeen on helppo vakuuttaa autoa innolla odottaneille, ettei odotus ole ollut turhaa. C-farmari tarjoaa käyttäjälleen paljon enemmän kuin edeltäjänsä.
C-sarja on jo kauan ollut tehtaan menestyksen taloudellinen kivijalka. Keväällä myyntiin tullut sedan sai hyvän vastaanoton ja farmari jatkanee samaa linjaa.
C-Mersu ei ole koskaan ollut varsinainen tilaihme. Pikemminkin se on ollut hieman ahtaan oloinen moniin muihin saman mittaluokan autoihin verrattuna.
Uutuudella ei näitä ongelmia ole. Jo sedanin yhteydessä todettiin, että 2,76 metriä pitkä akseliväli takaa takana istujillekin hyvät ja mukavat olot. Entiseen verrattuna tämä on iso parannus.
Farmarin tavaratila on nyt perusmuodossaan 485 litraa, ja se riittää hyvin. Eroa entiseen on todella reilusti eli 176 litraa. Uuden kontin myötä C-farmari siirtyi kivikaudelta nykyaikaan. Tavaratila laajenee 1500 litraan saakka ja matkaan mahtuu parhaimmillaan 2,82 metriä pitkä esine. Näillä tiloilla pärjää isonkin porukan ja pitkän matkan kanssa.
Hyvinä lisävarusteina talo tarjoaa vielä sähköisesti avaimella avautuvan takaluukun ja mainion järjestelmän, jolla tavaratilaa jaetaan erikokoisiin osiin, etteivät laukut ym. liikehtisi hallitsemattomasti ruumassa ajon aikana.
Muotoilukin uudistunut
Mercedes-Benz on aina ollut teknisesti hyvin edistyksellinen yhtiö ja edelläkävijä. Legendaarisia lokinsiipi-urheiluautoja ja muutamia muita malleja lukuun ottamatta varsinkaan yhtiön massatuotteet eivät aina ole kovin moderneilta näyttäneet.
Uusi C-sarja on sitten uutta aikaa muotoilunkin alalla. Jo sedan oli hyvän näköinen, mutta itse sanoisin, että C-farmari on todella hyvän ja sulavan näköinen kulkuneuvo. Edellinen malli on uuden rinnalla aika lailla aneemisen näköinen.
C-farmarin varustetasoja on kolme: Classic, Elegance ja Avantgarde. Näistä jälkimmäinen erottuu (edukseen) isosta maskissa olevasta tähtilogosta, kun muissa johtotähti on konepellin päällä.
Erilaisia varuste- ja moottorivaihtoehtoja on niin paljon, ettei tila riitä niitä kaikkia esittelemään.
Koeajossa alle sattuivat kolmen litran/224 hv diesel perusjousituksella ja 2,5 litran/204 hv bensaturbo. Molemmat tarjosivat niin hyvää kyytiä kuin toivoa voi. Menoa helpotti vielä loistavasti toimiva seitsenpykäläinen 7G-Tronic automaattivaihteisto.
Saksan sileillä teillä rengas- ym. äänet olivat aika vähissä, vaikka renkaat olivatkin esittelyautojen tapaan matalat ja leveät. Meno oli hiljaista ja vakaata.
Vapaan nopeuden autobahnalla ei reilu 200 km/h tuntunut missään, ja auto meni kuin kiskoilla. Vaikka tuollainen vauhti normaaliliikenteessä on aika yletöntä menoa, niin toisaalta saksalaisia ymmärtää, kun he kynsin hampain haluavat pitää tästä mahdollisuudesta kiinni.
Kaupunkiajossa ja pikku kääntelyssä C-farmari on myös kuin kotonaan. Auto on vaivaton ja mukava käsitellä.
