Autoa tunkee edestä ja takaa, liuta skoottereita hyökkää vielä väliin. Miljoonakaupungin jättimäisissä kiertoliittymissä vaaditaan pokkaa ja mahdollisimman pientä ajokkia, jotta kolhuilta vältytään.
Volkswagen Up on ulkoisesti pieni, vain 3,54 metriä pitkä, joten se on sitä vahvempi, mitä pahempi hässäkkä ympärillä pyörii.
Uusi yksilitrainen, kolmisylinterinen moottori toimii nöyrästi taajamanopeuksissa, ja kun kytkinkin on notkea, viisiportaisen käsiaskin vatkaaminen on vaivatonta.
Käsivaihteiston rinnalle tulee myös viisilovinen automatisoitu käsivaihteisto eli niin sanottu robottivaihteisto. Se on yksinkertaisempi ja halvempi kuin Volkswagenin yleensä käyttämä DSG-kaksoiskytkinautomaatti.
Upista on haluttu mahdollisimman halpa, joten DSG ei sopinut pakettiin.
Turvallisuus kunnossa
Volkswagen Up palauttaa Volkkarin Euroopassakin pienimpien miniautojen luokkaan. Edellistä kääpiö-Volkkaria, Lupoa, Suomeen ei tuotu, mutta Up puskee myös Pohjolan ei-niin-ruuhkaisille väylille.
Jo heti alkuun Upista on viisi eri perusversiota, joista kaksi, kokoluokassa sangen kattavasti varusteltua autoa tulee meillekin. Jo Move Up pitää sisällään muun muassa ajonvakautuksen ja siihen liitetyn hätäjarrutustoiminnon.
Lasermittaukseen perustuva järjestelmä pystyy pysäyttämään auton alle kolmenkympin nopeudessa, jos kuljettaja ei huomaa edessä olevaa estettä. Testirata todisti, että systeemi pelaa ihan oikeasti, mutta valitettavasti toistaiseksi vain hyvin hitaissa nopeuksissa.
Volvohan toi tämän toiminnon ensimmäisenä pari vuotta sitten markkinoille, ja VW tyrkkää sen ensimmäisenä pienimpään luokkaan.
Hyytyy ylämäissä
Up on ulkoisesti pieni, mutta sisään mahtuu oikeasti neljäkin keskimittaista aikuista. Kun mukaan tulee vielä viisiovinen versio tämän kolmiovisen lisäksi, käytettävyyskin paranee kummasti.
Positiivisin yllätys autossa ovat erinomaiset etuistuimet. Yleensä pikkuautoissa pitää tyytyä kurjiin jakkaroihin, joissa varsinkin reisituki jää vajaaksi. Upin penkeissä on ergonomia kohdallaan.
Takakontin tilavuudeksi kerrotaan 251 litraa. Sinne uppoavat ruokaostokset tai pari pienehköä matkalaukkua. Takaistuimet kaatamalla ruuma kasvaa lähes kuutiometrin mittaiseksi, joten kyytiin saa yllättävän isojakin esineitä.
Jopa etumatkustajan istuin on taitettavissa, mikä mahdollistaa kaksimetristen tavaroiden lastaamisen.
Pieni moottori, teholtaan 60 tai 75 hevosvoimaa, riittää maantieajoonkin, mutta sitkeyden niukkuus tulee vastaan ylämäissä, joissa pitää hakea pieniä vaihteita. Pitkä viides pykälä on suunniteltu taloudelliseksi maantievaihteeksi.
Hankalat ikkunat
Kun auton hinta pitää puristaa alas, jostakin on tingittävä. Ohjauspyörässä ei esimerkiksi ole etäisyyssäätöä, ja kojelaudan materiaalit ovat selvästi vaatimattomampia kuin muissa Volkkareissa.
Häiritsevin säästökohde on sähkötoimisten ikkunoiden kytkinten karsiminen. Kuljettajan ovessa on avauspainike vain kuljettajalle, joten hän saattaa joutua kurottelemaan vänkärin penkin yli, jos paikalla ei istu ketään ja ikkuna pitää saada auki.
Upin karvalakkiversio Take Up, jota Suomeen ei siis tuoda, maksaa Saksassa karvan verran alle kymppitonnin. Suomen hinnat eivät ole vielä selvillä.
Suomeen käsivaihteiset Upit tulevat aina BlueMotion Technology -versioina eli sammutusautomatiikalla varustettuna. Sen avulla hiilidioksidipäästöt saadaan alle maagisen rajan eli sadan gramman alapuolelle kilometrillä.
Maa- ja biokaasua käyttävä EcoFuel-versiokin Suomeen saadaan, mutta siitä ei Itä-Suomessa ole toistaiseksi iloa. Sähkö-Up tulee 2013.
Ensi vuonna sama auto tulee myyntiin myös nimellä Seat Mii ja koda Citigo. Samaa konsernia kun ollaan.
