Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 20.01.2009 05:00
A A A

Volvo XC60 loistaa pimeässä ja jäällä

Melkein tekee mieli ruveta leikkimään mutkaisella, pimeällä korpitaipaleella - niin hykerryttävät uuden Volvo XC60:n kääntyvät ksenon-kaasupurkausvalot ovat.

Kaukovaloilla loistetta on kuin keskellä kesäpäivää, ja valo kohdistuu juuri sinne minne pitääkin.

- Kääntyvät ne! Jyrkemmässä mutkassa ne ovat varmasti hyvät, toteaa koeajolenkillä siilinjärveläinen autonasentaja Matias Sauhke.

Hänellä on nyt vuoden 2005 farmarimallinen Toyota Avensis 2,2-litraisella, 177-heppaisella turbodieselkoneella, mutta kokemusta on useasta Volvostakin.

Koeajoautossa on kahdesta moottorivaihtoehdosta kesympi. Tehoja ei ole vähän mutta 14 vähemmän kuin Sauhken Avensiksessa.

- Kyllä tässä tuntuu voimaa olevan, mutta silti huomaa, että omaan autoon verrattuna lopputiristys puuttuu. 185-heppainen on varmaan aika hyvä, Sauhke miettii.

Isompi moottori kuin kilpailijoilla

Molemmat moottorit ovat 2,4-litraisia turbodieseleitä, mutta vahvempi kulkee nimellä D5.

Maahantuoja on ymmärtänyt, ettei Suomeen kannata tuoda nykyisen autoveron aikana kuusisylinteristä bensakonetta.

Moottorit ovat jo melko tolkun kokoisia möhkälemäisen isoveljen, XC90:n, myllyihin verrattuna, mutta ei niitä silti vielä kovin taloudellisiksi tai pienipäästöisiksi voi kehua. Koeajossa alle yhdeksän litran keskikulutuksessa pysyminen teki tiukkaa, mikä on dieselvehkeeltä paljon.

Tosin kipakka pakkanen ja liukas keli lisäsivät kulutusta.

Moni muu katumaasturi myydään nykyään 2:n tai 2,2 litran koneella, mutta Volvolla sitä mahdollisuutta ei vielä ole.

Suunta on kuitenkin Volvollakin löytynyt. Pikku-Volvoja saa jo ekoversioina DRIVe-nimellä, ja XC60:kin on vielä tänä vuonna saatavissa säästömallina, jossa hiilidioksidipäästöjen luvataan painuvan alle 170 grammaan kilometrillä.

Kone on silloinkin 2,4-litrainen diesel, mutta vain etupyörät vetävät.

Entistä pihimmän ja tehokkaamman D5:n Volvo esittelee pian S80:ssä.

Etukulmat piilossa

Itse asiassa nelivetomallikin on vain osan aikaa neliveto. Se onkin tosi yliveto Suomen talvessa. Jos pyörät lähtevät vähänkin luistamaan, neliveto tulee heti hätiin.

- Lähtee eri jouheasti, Sauhke kuvailee.

Ajoasento on korkeampi kuin tavallisessa henkilöautossa, mikä parantaa näkyvyyttä.

Auton etukulmien hahmottaminen on kuitenkin hieman hankalaa. Isot sivupeilit luovat hyvän näkyvyyden taakse, mutta ne ovat jopa niin suuret, että ne haittaavat näkemistä etuviistoon.

Koeajoautossa oli pysäköintitutka takana, mutta se olisi vähintään yhtä tarpeen edessä. Tunnetta lisää suuri kääntöympyrä.

Kuin sukkasillaan

XC60 on erittäin hiljainen. Eritoten rengasmelun äänieristys on aivan erinomainen. On vaikea uskoa, että alla on nastarenkaat.

- Jousitus on jämäkkä, Sauhke kehuu.

Ilmastointilaitteen säätönappulat saisivat hänen mielestään olla hieman isommat. Kuljettajan istuimen sivuttaistuki taas on suunniteltu vähän leveämmälle selälle.

- Ei tätä pahasti pääse haukkumaan. Jos pätäkkää olisi, tämmöinenhän auton pitäisi olla.

Suuri uutuus autossa on kuitenkin vakiovarusteena oleva City Safety -järjestelmä, joka estää ja lieventää peräänajoja alle kolmenkympin vauhdissa.

Päivän suosituimmat sisällöt

Luetuimmat 24 tuntia

Seuraa meitä myös Facebookissa
Savon Sanomat Facebookissa Savon Sanomat Twitterissä

Näitä luetaan juuri nyt

Koeajot