Kaapit pursuavat tavaroita, pöydät paperipinoja ja kalenteri on täynnä tärkeitä menoja. Tavallisen suomalaisperheen kodissa on keskimäärin 10 000 tavaraa.
Yksi ihminen tarvitsee kohtuulliseen elämään vain noin 260 tavaraa, kertoo Kuluttajatutkimuskeskus. Tämä tarkoittaa sitä, että tavaroistamme 97 prosenttia on turhia.
Ratkaisu sekamelskaan voi olla ammattijärjestäjän palkkaus.
Ammattiraivaaja Maria Laitisen mukaan suomalaisten hinku hamstrata tavaroita juontaa juurensa pula-aikaan, kun kaikesta säästettiin. Lisäksi monia vaivaa myös Sulo Vilén -syndrooma . Eli jos jotain saa halvalla, se on ostettava. Ja nykyään saa halvalla vaikka huonekaluja.
- Impulssiostoksille voi lähteä vaikka Ikeaan ja koti täyttyy pelkkien pikkutavaroistaja halvoista huonekaluista, Laitinen hymähtää.
- Kun tavarakaaoksesta lopulta pääsee eroon, seuraa valtava vapauden tunne. Myös siivoaminen sujuu huomattavasti mukavammin.
Tässä ammattiraivaajan vinkit kaaoksen kesyttämiseen:
1. Oma paikka
Järjestä jokaiselle tavaralle oma paikka, josta se on helppo löytää ja johon sen voi käytön jälkeen palauttaa.
Samanlaiset tavarat on hyvä järjestää samaan paikkaan. Voit hankkia esimerkiksi kauniita säilytyslaatikoita pikkutavaroille. Näin pinnat pysyvät puhtaina ja siisteinä.
Kun kaapit ja hyllyt ovat järjestyksessä, niihin mahtuu yllättävän paljon tavaraa. Jos kaikille tavaroille ei kuitenkaan löydy paikkaa, tavaran vähentäminen on paras keino.
2. Tunteet syrjään
Katkaise kaikki tunnesiteet tavaroihin ja vie kirpputorille kylmästi kaikki, mikä on ollut käyttämättömänä yli vuoden. Vie myymättä jäänyt tavara muuhun kierrätykseen.
Hävitä kaikki hamstraamasi alkuperäispakkaukset sekä niiden styroksit ja kuplamuovit. Muuttofirmat vuokraavat erittäin hyviä ja tilavia muuttolaatikoita, jos niille on tarvetta.
Heitä roskiin myös kaikki rikkinäiset laitteet, vanhat laturit ja johdot. Älä säästä turhaan valtavia kasoja lukemattomia lehtiä. Et ehdi lukea niitä kuitenkaan.
3. Neljä laatikkoa
Ammattiraivaajat käyttävät paljon neljän laatikon systeemiä. Aloita vaikkapa kylpyhuoneen kaapista. Ideana on järjestellä kaapin tavarat neljään eri laatikkoon.
Säilytyslaatikkoon laitetaan kaikki käytettävät ja tarpeelliset tavarat.
Kierrätyslaatikkoon kuuluvat käyttökelpoiset, mutta sinulle sopimattomat tuotteet. Laatikon sisällön voit myös myydä tai lahjoittaa pois.
Muuttolaatikkoon laitetaan johonkin toiseen paikkaan kuuluvat tavarat ja roskalaatikko on tarkoitettu pilaantuneille tai muuten käyttökelvottomille tuotteille.
4. Kunnon pyykkikori
Helpottavat vaatehuoltoa. Valko- ja kirjopyykille voi hankkia omat korit.
Puhtaan pyykin käsittelylle on hyvä järjestää paikka, josta ne saadaan siirrettyä suoraan kaappeihin.
Puolipidetyt vaatteet kannattaa laittaa takaisin kaappiin heti käytön jälkeen. Jos niitä ei aio laittaa enää uudelleen päälleen, ne voi viskata heti pyykkikoriin. Puolipidettyjen vaatteiden kasat tuolien selkänojilla vähentävät viihtyvyyttä.
5. Lelut syrjään
Lastenhuoneen kaaos helpottuu, kun lapsen ikään sopimattomat lelut siirretään syrjään. Kouluikäinen ei tarvitse enää vauvaleluja. Kannattaa pohtia myös kulutuksen vähentämistä - lapsi ei tarvitse jokaista uutta lelua, joka kuvastossa näyttää kivalta. Hyvä periaate on ostaa uusia leluja esimerkiksi vain lasten syntymäpäivinä. Usein lapselle on tärkeintä vain saada puuhata vanhempien kanssa.
6. Silmä silmästä
Jos haluat vähentää kulutustasi kunnolla, päätä tiukasti, että ostaessasi kotiisi jonkun tavaran luovut aina yhdestä vastaavasta tavarasta. Jos siis ostat uudet korkokengät, et voi viedä kierrätykseen vanhaa kynttilänjalkaa.
Muista, että sinulla on kuitenkin oikeus viihtyä omassa kodissasi. Jos sinulla on kokoelma kauniita käsilaukkuja, jotka tuottavat sinulle iloa, asettele ne esille. Piilossa kaapin perällä ne vain vievät tilaa.
