Tervetulotoivotus ei ole kaunein mahdollinen: kiltin näköinen passintarkastaja tiukkaa, mitä suomalaisnainen tekee maapallon toisella puolella.
- Missä aiot majoittua? Onko majapaikan osoitetta? Kauanko aiot olla maassa?
Nainen pysyy tiukkana ja joudun kaivamaan christchurchilaisen bed & breakfastin osoitteen laukunpohjalta ennen kuin leima passiin heltiää. Viisumia suomalainen ei Uuden-Seelannin turistivisiittiä varten tarvitse, mutta passintarkastuksessa ollaan tarkkoja. Lopulta napakka virkailijakin toivottaa mukavaa reissua pieni hymynkare suupielessä.
Yli kaksi miljoonaa turistia vuosittain
Iso-Britannian kokoisessa Uudessa-Seelannissa on vain neljä miljoonaan asukasta, mutta siellä vierailee noin 2,3 miljoonaa turistia vuosittain - ja luku kasvaa koko ajan. Bed & breakfastin pitäjä Chet Wah on tullut aikoinaan Malesiasta Uuteen-Seelantiin opiskelemaan maisema-arkkitehdiksi ja jäänyt nyt maahan pysyvästi.
- Ilmasto on sopiva. Malesiassa on liian kuumaa ja kosteaa. Täällä on sopivaa. Kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja, kevätkoleassa shortsit jalassa vieraan vastaanottanut Wah kehuu.
Eikä ihme. Pohjoissaarella ilmasto on välimerityyppinen, eteläsaarella hieman viileämpi. Vuoristossa sataa talvella lunta ja löytyypä maasta ikihuippuisia vuoria ja jäätiköitäkin.
Uusi-Seelanti ei välttämättä tarjoa elämyksiä kulttuurimatkaajalle, mutta luonnossa liikkuja löytää maasta monenlaisia elämyksiä. Luonto onkin se, minkä takia toiselle puolelle maapalloa kannattaa matkustaa. Ei tarvitse kuin hypätä bussin kyytiin Christchurchista ja matkata kohti etelän Queenstownia, niin saa silmäyksen siitä, miten maisema vaihtelee.
- Ai Suomesta? No, teitä sieltä maailman huipulta ei näykään täällä maailman laidalla kovin usein, bussikuski kuittaa ja viittaa kotimaansa sijaintiin kartalla.
Ystävälliset uusiseelantilaiset - tai kiwit, kuten he itse itseään kutsuvat - auttavat mielellään turisteja. Sesonkiajan ulkopuolella bussikuskikin ehtii tarjoamaan apuaan.
- Tuleeko sieltä kukaan vastaan? Jos ei tule, niin voin viedä sinut bussilla hostellin ovelle asti, kuljettaja huolehtii, vaikka Nelsonin pikkukaupungissa liikkuminen olisi turvallista yölläkin.
Kuljettajan huoli on turha. Bussiasemalla on vastassa rivi eri hostellien edustajia. Majapaikkaa ei siis ainakaan sesonkiajan ulkopuolella tarvitse varata etukäteen. Ja vaikka majoituksen olisikin buukannut jo internetin kautta, kuuluu kuljetus linja-autoasemalta hostellille tietysti hintaan.
Muutenkin liikkuminen Uudessa-Seelannissa on tehty mahdollisimman helpoksi. Jos vasemman puoleisessa liikenteessä ajaminen hirvittää, voi vaihtoehtoisesti reissata julkisilla kulkuneuvoilla. Yhteydet toimivat, niitä on säännöllisesti ja bussit sekä junat ovat siistejä. Lisäksi useimmiten lipunhintaan kuuluu annos paikallistietoutta, sillä kuljettaja toimii matkaoppaana ja kertoo tasaisin väliajoin maisemasta, ohikiitävistä kylistä ja maan kulttuurista.
Maailman kaunein junamatka
Vaikka ei muuten julkisia kulkuvälineitä käyttäisikään, kannattaa kokeilla TranzAlpine-junaa. Junamatkaa eteläsaaren poikki on listattu yhdeksi maailman kauneimmista junamatkoista. Juna lähtee Canterburyn tasangolta Christchurchista, ylittää vuoriston ja tulee Graymouthiin länsirannikolle.
Viisi tuntia kestävällä matkalla on 20 tunnelia, joista pisin on kahdeksan kilometriä. Tuon matkan aikana saa taas kerran käsityksen siitä, miten yllättäen maisema Uudessa-Seelannissa muuttuu. Tunneliin pujahdetaan kuivalla arolla saaren itäpuolella. Kun seuraavan kerran päästään päivän valoon, on maisema yllättäen rehevää, lähes sademetsämäistä kasvustoa.
Kauas on pitkä matka
Lonely Planet listasi Uuden Seelannin yhdeksi top kympin matkakohteeksi. Vahinko vain, että Suomesta sinne on pitkä matka. Lento kestää vähintään 25 tuntia ja siihen kuuluu yleensä ainakin yksi välilasku jossain Aasiassa.
Jos mielii Australiaan, kannattaa harkita visiittiä myös Uuden-Seelannin puolella. Australiasta on kohtuuhintaisia lentoja Christchurchiin, Wellingtoniin tai Aucklandiin. Matka aussien itärannikolta Uuteen-Seelantiin kestää noin kolme tuntia.
Matkailijan vinkit Uuteen-Seelantiin:
Hintataso: Uusi-Seelanti on melko edullinen, mutta sinne ei välttämättä pääse edullisesti Suomesta. Australiasta yhteydet ovat hyvät ja edulliset, mm. halpalentoja on saatavilla.
Turvallisuus: Maalla on hyvä maine turvallisena ja puhtaana matkakohteena
Kenelle: Hyvä luontomatkailukohde; ei juuri historiaa, arkkitehtuuria vasta 1900-luvulta, sillä maa "löydettiin" vasta 1800-luvulla.
Pohjoissaari: Vulkaaninen. Erityisesti Rotorua, joka sijaitsee mannerlaattojen liitoskohdassa on suosittu turistikohde. Siellä voi käydä uimassa rikin hajuisessa kuumassa lähteessä tai ihastella geysirejä. Pohjoissaarella sijaitsee myös Uuden-Seelannin suurin kaupunki, Auckland.
Eteläsaari: Monimuotoisempi kuin pohjoissaari. Saaren keskiosaa halkoo pohjois-etelä-suunnassa Uuden-Seelannin alppien jono, jossa on kolmattasataa yli kahden kilometrin korkuista huippua korkeimpana Mount Cook. Pohjoisosassa on viininviljelyaluetta ja hiekkarantaa, eteläosassa laskettelukeskuksia.
Suurimmat kaupungit: Auckland, Wellington (pääkaupunki), Christchurch ja Queenstown.
Luontoa: 14 kansallispuistoa, mm. Abel Tasman kansallispuisto, Fiordlandin kansallispuisto, Arthur's Pass, Aoraki/Mt Cook.
Monipuolista: Maasta löytyy tasaisia laitumia, kumpuilevaa maastoa, kuten Irlannissa, lumihuippuisia vuoria, läpitunkemattomia aarniometsiä, vuolaita jokia ja kirkkaan sinisiä järviä, syviä vuonoja kuin Norjassa tai kuumia lähteitä kuten Islannissa. Vain kuivia aavikoita puuttuu.
