Katsot Savon Sanomien arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 01.07.2007 15:07
A A A

Miljoona, miljoona simpukkaa

Kolmionmuotoiset selkäevät halkovat pintaa. Rannalla odottaa rivi ihmisiä: sieltä ne tulevat! Delfiinit! Ne uivat aivan lähelle ja niiden tuhina kuuluu selvästi. Ohjeet ovat selvät: katsoa saa, ei koskea. Muutama onnellinen pääsee puistovahdin avuksi ruokkimaan puolikesyjä pullonokkia. Keskenkasvuisille delfiineille ei tarjoilla, jotta ne oppisivat itse saalistamaan ruokansa.

Paikka on Monkey Mia, ihmisten ja luonnonvaraisten delfiinien kohtauspaikka 1960-luvulta alkaen. Se on osa Shark Bayn maailmanperintökohdetta Länsi-Australiassa.

Shark Bay on ekologinen ihmemaa ja Unescon maailmanperintökohde 1991 lähtien. Se tunnetaan ainutlaatuisesta ja osittain uhanalaisesta eläimistöstään, meriruohoniityistään sekä ikivanhoista stromatoliiteistaan.

Aluetta pidetään ekologisesti yhtä merkittävänä kuin Galapagos-saaria, Grand Canyonia, Yellowstonea ja Suurta valliriuttaa.

Maisemat vaihtelevat dramaattisista rantakallioista valkoisiin hiekkarantoihin, kristallinkirkkaista laguuneista punaiseen erämaahan. Aboriginaalien nimi alueelle, Gathaagudu, tarkoittaa kahta lahtea, mikä kuvaa Shark Bayn maisemaa - niemien, saarten ja lahtien poimuttamaa pitkää rantaviivaa.

Kymmenen metrin kerros kuoria Shell Beach, simpukkaranta, on kilometrejä pitkä valkoinen ranta. Se koostuu miljoonista pienistä simpukoista. Niiden luontaiset viholliset eivät selviydy näin suolaisessa vedessä, joten simpukat ovat lisääntyneet rajoituksetta. Kuoria on kymmenen metrin paksuudelta, mutta niitä ei saa poimia mukaansa.

Hamelin Poolin kirkkaassa vedessä elävät stromatoliitit. Ne ovat eläviä fossiileja, joita oli maapallolla jo 3,5 miljardia vuotta sitten. Supersuolaisessa vedessä elävät kivimäiset möykyt eivät näytä juuri miltään, mutta tieto niiden alkuperästä mykistää.

Stromatoliitit koostuvat mikro-organismeista, jotka ensimmäisinä tuottivat happea maapallolla. Ilman niitä happea hengittäviä eläimiä tuskin olisi koskaan kehittynyt. Vaatimattomia stromatoliitteja kohtaan tuntee väkisinkin kunnioitusta.

Merilehmät syövät meriruohoa Shark Bay on Australian mantereen läntisin kohta. Merenpohjaa peittävät ainutlaatuiset meriruohoniityt, joilla laiduntavat suuret kasvinsyöjät, dugongit. Näitä merilehmiksikin kutsuttuja uhanalaisia nisäkkäitä elää Shark Bayssa maailman suurin populaatio, noin 10 000 yksilöä.

Täällä näkee tiikeri- ja vasarahaita, kilpikonnia ja valaita. Ja tietysti delfiinejä. Luontoristeilyn kruunaa dugongien kohtaaminen. Kuuma tuuli sulattaa jäätelön hetkessä, mutta merivesi vilvoittaa vielä marraskuussa, juuri ennen eteläisen pallonpuoliskon kesää.

Lokakuussa 1616 saapui ensimmäinen eurooppalainen Länsi-Australiaan juuri Shark Bayssä. Hollantilainen Dirk Hartog rantautui laivoineen saarelle, joka nimettiin myöhemmin hänen mukaansa. Ranskalainen luonnontieteilijä Francois Peron tutki aluetta 1800-luvun alussa. Hänen mukaansa nimettiin kansallispuisto, jonka vaikuttavissa maisemissa ylläpidetään alkuperäisluonnon monimuotoisuutta ja suojellaan alueen kotoperäisiä eläimiä.

Denham on Shark Bayn ainoa kaupunki. Se tarjoaa matkailu- ja kalastuspalveluita. Lähiympäristössä sijaitsee Ocean Park, pieni ja sympaattinen meribiologinen keskus, jonka akvaarioissa näkee haita, merikäärmeitä, kilpikonnia ja myrkyllisiä kivikaloja.

Kivikaloja asustaa myös pienen sisälaguunin, Little Lagoonin, laskuojassa. Paljain jaloin kahlailu siellä merkitsee hengenvaaraa!

Monkey Mian delfiinit lipuvat ruokinnan jälkeen takaisin merelle, mutta ne palaavat taas seuraavana päivänä. Traditio, joka alkoi yli 40 vuotta sitten, jatkuu sukupolvesta toiseen.

Päivän suosituimmat sisällöt

Luetuimmat 24 tuntia

Seuraa meitä myös Facebookissa
Savon Sanomat Facebookissa Savon Sanomat Twitterissä

Näitä luetaan juuri nyt

Australia