Lentoasemalta pääsee kaikkialle ydinkeskustaan metrolla. Maanalainen kulkupeli vie 2 pesoa, eli noin 10 senttiä. Junareitit on nimetty ja väritetty selkeästi niin, että yksinkertaisempikin matkustaja tajuaa, minne pitää mennä.
Lisäksi metrot kulkevat ympäri kaupunkia, joten melkein minne vain pääsee maan alla. Kaupunki tosin laajenee jatkuvasti, joten joskus metromatkaa joutuu jatkamaan paikallisbussilla.
Metroasemien siisteys on helsinkiläiseen virtsanhajutunneliin verrattuna yllätys. Graffiteja tai hajua ei paikoissa näkynyt, vaan niin seinät kuin lattiat kiiltelivät. Jokaisella asemalla partioi muutama poliisi, eikä kahnauksia näkynyt lainkaan.
Metrolla kulkee päivittäin kaksi miljoonaa meksikolaista, mutta mikään vaunu ei ole ruuhka-aikaankaan niin täynnä, ettei hengittämään mahtuisi. Jos vaunu näyttää liian ahtaalta, paikalliset odottavat minuutin päästä saapuvaa seuraavaa junaa. Kyytiin änkeävät myös yhden pysäkinvälin kulkevat kaupustelijat, jotka myyvät melkein mitä vain cd-levyistä tikkareihin.
Takseillakin pääsee, mutta liikenneruuhkissa matka voi kestää. Lisäksi kuljettajien kanssa on oltava tarkkana, sillä täälläkin yksinäistä yrittäjää piisaa. Taksien kyljessä on numero, joka pitäisi löytyä myös taksin sisältä. Myös taksamittarin näkyvillä olo voi lisätä pirssin luotettavuutta.
