Espanjan kieltä ei tarvita, sillä noin 25 miljoonan asukkaan kaupungissa pärjää eleillä, ilmeillä, englannilla ja suomella.
Pitää vain pysähtyä silmäilemään katuja ja vetämään henkeä, niin ympärille pelmahtaa ystävällisiä paikallisia, jotka auliisti pulputtavat neuvoja espanjaksi, vaikkei turisti ymmärtäisi sanaakaan. Yleensä paikalle löytyy joku englannintaitoinen, joka tulkkaa apuna, minne mennä.
- Kaikki tervehtivät kadulla. Täällä ei ole läheskään niin stressaantunutta porukkaa kuin muissa suurissa pääkaupungeissa, kuten Ateenassa tai Pariisissa. Asukkaat ovat oikeasti kiinnostuneita uusista ihmisistä ja käyttävät omaa aikaansa vieraiden opastamiseen, iloitsee kuukausia Méxicossa asunut belgialainen Adeline Struvay, 27.
Meksikolaisen runoilija-insinöörin Carlos Garcian, 27, mukaan rosvot käyvät hanakammin kiinni rikkaannäköisiin paikallisiin kuin köyhännäköisiin turisteihin. Koskaan ei kuitenkaan voi olla liian varovainen. Niin paikalliset kuin matkaajatkin pitävät kiinni laukuistaan, ja reput hyppivät vatsan päällä.
Varmuuden vuoksi ylimääräinen rahakukkaro on housuissa piilossa, ja oikea lompakko laukussa. Jos tiukka paikka tulee, lompakon voi antaa pois tai heittää kolikoita ilmaan ja juosta karkuun. Garcian mukaan inttämään ei kannata ryhtyä.
Myös lentäjäksi opiskeleva Luis Jorge, 25, ilmoittaa, että rikollisia kannattaa varoa keskustassa.
Tosin myös paikallinen poliisi saattaa yllättää.
- En ole 30 vuoden urani aikana nähnyt suomalaisia. Huomenna minulla on vapaapäivä, ja teen sivutöinäni kiertomatkoja. Kaverini (vilkuttaa maijan kuskin paikalta) ajaa ja minä opastan. Special price just for you, komisario Ernesto Spindola vinkkaa silmää pysäytettyään maijansa suomalaisturistien viereen.
- Poliiseihin en kyllä luottaisi. Jos poliisi pysäyttää, voit vain antaa rahan ja jatkaa matkaasi, paljastaa Struvay.
Oikea luonne paljastuu
Meksikolainen salsanopettaja Nestor Camara, 29, arvelee paikallisten avuliaisuudella olevan kaksi puolta.
- Meksikolaiset eivät auta toisiaan, mutta vaaleita turisteja kyllä. Alitajuisesti he kunnioittavat valkeita, kuten aikanaan, kun espanjalaiset valloittajat tulivat, ja heitä piti pokkuroida. Auttavaisuus voi olla jäänne niiltä ajoilta.
- Syytän meksikolaisia rasistisuudesta. Jos perheeseen syntyy tumma lapsi, se ei ole yhtä kaunis kuin valkoinen. Lisäksi olemme kateellisia ja ahneita. Jos toinen onnistuu, yritämme toimia niin, ettei toinen menestyisi ainakaan enempää. Tämä kuitenkin tapahtuu piilossa, Camara paljastaa.
Kaikesta ylihintaa
Méxicossa sesonkiaika on lokakuusta helmikuuhun.
Sadekautena lämpötila laskee öisin kymmeneen, päivällä elohopea nousee harvoin yli 20 asteen. Rajuja ukkospuuskia tulee päivittäin.
Shoppailu on kalliimpaa kuin muualla maassa ja nähtävyyskohteisiin vaaditaan maksua. Vain joihinkin, kuten Museo Rufino Tamayohon pääsee opiskelijakortilla ilmaiseksi.
Silti Jorgekin suosittelee turisteille perinteisimpiä nähtävyyksiä: Templo Mayoria ja arkeologista museota. Mutta entä jotain, minne kaikki turistit eivät pyrähdä?
