Kivenheiton päässä Yhdysvaltain korkeimmasta rakennuksesta, Chicagon 442-metrisestä Sears Towersista, on yksikerroksinen liikerakennus, jossa on Lou Mitchell's -niminen kahvila. Se on ollut samalla paikalla jo vuodesta 1923 lähtien. Se on nähnyt Al Caponen päivät, kokenut kieltolain ja selvinnyt vuonna 1929 alkaneesta suuresta lamasta.
Kahvipaikka on kreikkalaisten siirtolaisten Creektownin ja Chicagon keskustan eli Loopin välimailla. Creektown on matalasti rakennettu. Pilvenpiirtäjät ovat pääosin keskustaa kiertävän Chicago-joen toisella puolella.
"Amerikan ykköseksi valittu aamiaispaikka", lupaa näyttävä mainoskyltti katolla. Ainakin Chicagossa Lou Mitchell's tunnetaan varsin hyvin. Se on mainittu monissa matkaoppaissa, mutta turistipaikaksi sitä ei voi sanoa. Kansanomaisesta ulkomuodosta huolimatta tai juuri sen takia jopa George Bush tapasi kahvilassa liikemiehiä viime kesänä.
Donitsin reikiä jonottajille Kahvila on amerikkalainen klassikko. Sen edustalla oleva katu on osa alkuperäistä valtatietä numero 66, mistä kertoo lyhtypylvään tienumero. Kahvilan sisustus on ilmeeltään hyvin amerikkalainen, erityisesti etuosan matala baaritiski.
Eurooppalaisittain Lou Mitchell's ei oikeastaan ole kahvila lainkaan, vaan eräänlainen aamiais- ja lounaspaikan sekoitus.
Kilpailussa McDonald's -aamiaisten, Starbucksien ja muiden ketjukahviloiden kanssa se on pärjännyt alkuperäisyydellä. Se näyttää myyvän hyvin, sillä kahvilan ovella oli usein pitkä jono lounasaikaan. Asiakkaina oli niin keskustaan matkalla olevia liikemiehiä ja -naisia kuin tavallisia duunareitakin.
Pieniä jonoja voi syntyä jo aamuvarhain. Ennen seitsemää pöytiin pääsyä odotti puolenkymmentä asiakasta. Tarjoilija jakoi odottaville asiakkaille tuoreita leivoksia, joita sanotaan täällä donitsin rei'iksi.
Kahvia litrakaupalla Amerikkalaiseen tapaan kahvia tarjoillaan kupillisen hinnalla vaikka litrakaupalla. Ruokalistalta on turha etsiä kulinaristia herkkuja.
Tavallisin aamiainen on munakas, joka tuodaan tarjolle suoraan paistinpannussa. Munakkaaseen on käytetty ainakin viisi tai kuusi munaa, ja siihen voi valita erilaisia täytteitä, kuten perunoita, pekonia, herkkusieniä tai juustoa. Moni asiakas söi kolestrolirikkaan annoksensa loppuun asti paahtoleipineen kaikkineen.
Myös letut ja puuro kuuluvat aamiaislistaan. Lettuannos on reilun viiden sentin pino suurella lautasella voin ja hillon tai vaahterasiirapin kera.
Ulkomainoksen mukaan kahvilan leivokset ovat paikan päällä leivottuja. Mustikkamuffinsi oli noin kaksi kertaa tavallisen kokoinen. Se oli tuore, mutta tarjoilija lämmitti sen vielä.
Palvelu on rivakkaa, ja asiakkaasta pidetään jatkuvasti huolta. Taustalla on tietysti toive hyvistä juomarahoista. Tipit kuuluvat paikalliseen ravintolakulttuuriin, mutta ne ovat myös tärkeä lisä tarjoilijan palkkaan. Tavallinen juomaraha ravintoloissa on palvelun tasosta riippuen 15-20 prosenttia, mutta asiakkaat jättävät usein dollarin setelin pöytään vain kahvikupillisen juotuaan.
