Opiskelupaikoista käydään kovaa kilpailua. Viime vuonna vain kolmannes ammattikorkeakouluihin hakeneista sai opiskelupaikan.
Yliopistoihin pyrkineistä paikkansa lunasti vajaa kolmannes hakijoista. Joillekin aloille karsinta on erityisen kova - matka kohti unelmien ammattia voi olla pitkä esimerkiksi näyttelijän, luokanopettajan, markkinoijan tai lääkärin urasta haaveilevalle.
Yliopistoista eniten hakijoita vuonna 2009 oli humanistiselle, yhteiskuntatieteelliselle ja kauppatieteelliselle alalle, joilla myös aloituspaikkojen määrä on suuri.
Taidealan korkeakoulupaikat taas ovat haluttuja ja harvassa.
Vuonna 2009 vaikeapääsyisin opiskelupaikka oli Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön koulutusohjelma, jossa yhtä aloituspaikkaa kohden oli 101 hakijaa. Vaikka koulutukseen on tulijoita, aloituspaikkojen määrää taidealoilla tuskin lisätään tulevaisuudessakaan. Kun jo nyt on pulaa työpaikoista, mihin työllistyisivät samaan aikaan valmistuvat 20 elokuvaohjaajaa?
Ammattikorkeakouluista puolestaan parhaiten hakijoita keräsivät aiempien vuosien tapaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Näille aloille myös aloituspaikkoja on eniten. Yhtä aloituspaikkaa kohden eniten hakijoita taas oli kulttuurialalla, jonne hakeneista vain viidesosa pääsi sisään.
Uusia yrityksiä
Jos toivottu opiskelupaikka ei ensimmäisellä hakukerralla aukea, on edessä vuoden preppaus ja uusi yritys.
Joensuulainen Mira Naukkarinen, 22, pääsi toissa keväänä opiskelemaan Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.
- Kiinnostuin lukiossa ihmisen biologiasta, ja idea hakea lääkikseen syntyi, hän kertoo.
Kun yliopiston ovet eivät heti auenneet, Naukkarinen luki kaksi vuotta matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Joensuun yliopistossa. Kolmantena hakukeväänä hän keskittyi vain ja ainoastaan pääsykokeisiin lukemiseen, sekä kävi valmennuskurssin lääketieteelliseen. Keskittyminen kannatti, sillä opiskelupaikka Tampereelta irtosi.
- Kun opiskelupaikkaa ei saa heti, sitä osaa arvostaa aivan eri tavalla.
Vaikeapääsyisiin kouluihin hakiessa on hyvä miettiä myös mahdollisia varasuunnitelmia. Yliopistossa voi usein opiskella sivuaineena sitä, mitä alun perin halusi pääaineena, ja vaihtaa sen myöhemmin pääaineeksi. Esimerkiksi taidealaa voi hakea opiskelemaan myös ulkomaille.
Avoin yliopisto, kansanopistot ja valmennuskurssit ovat myös varteenotettavia vaihtoehtoja.
On mahdollista myös tehdä vuoden ajan jotain aivan muuta, ja täten selvittää, kiinnostaako ala oikeasti.
Naukkarinen kokee, ettei kahden vuoden opiskelu matematiikan laitoksella mennyt hukkaan.
- Kun näin muunkin alan opiskelua, tajusin todella tahtovani lääketieteelliseen. Sitä paitsi pääsykokeissa oli hyötyä sujuvasta laskurutiinista.
Pääsykoejännitystä ei helpota tieto koulun vaikeapääsyisyydestä. Sisäänpääsyprosenttien murehtiminen on kuitenkin ajanhaaskausta - on hyvä vain tarttua napakalla otteella pääsykoekirjaan tai -tehtäviin ja valmistautua kokeisiin huolella.
On tärkeää uskoa itseensä ja kykyihinsä - aina joku otetaan kouluun, miksen se voisi olla minä? Ja jos ei tänä vuonna, ehkä seuraavana.
- Ei kannata luovuttaa, jos todella haluaa jotakin. Kun tarpeeksi jaksaa yrittää, aukeavat koulun kuin koulun ovet, Mira Naukkarinen rohkaisee kouluihin hakevia.
