Maailma kansainvälistyy: mikä merkitys on suomen kielellä?
Toissa keväänä englantilaiset toimittajat kyselivät kirjaansa ulkomailla edustamassa olleelta Sofi Oksaselta miksi tämä ei kirjoittaisi kirjojaan suuremman yleisön kielellä, englanniksi. Oksanen ei innostunut ajatuksesta, mutta monet muut suomalaiset kirjoittavat englannin kielellä: väitöskirjansa nimittäin. Useat tohtorimme puhuvat erikoisalastaan luontevasti englanniksi, ovathan he tutkimustyössään hyödyntäneet englanninkielisiä tutkimustuloksia ja ehkä tehneet yhteistyötä vieraskielisten tutkijoiden kanssa. Omalla äidinkielellään korkeakoulutettumme eivät välttämättä pysty osaamisalueestaan kertomaan, sillä usein monet alan viimeaikaiset termit ovat kääntämistä vailla.
Suurin osa Euroopan kielistä kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään, josta meidän suomalais-ugrilainen kielemme eroaa paljon niin rakenteeltaan kuin sanastoltaankin. Suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on maailmassa noin 5 miljoonaa, joka tuntuu pieneltä englannin kielen noin 400 miljoonaan verratessa. Toisin kuin englantia puhuvat, suomenkieliset törmäävät elämässään väistämättä tilanteeseen, jossa oma äidinkieli ei riitä kommunikoimiseen ja on puhuttava vähintään englantia.
Jotkut suomalaisista ajattelevatkin, että helpointa olisi luopua suomen kielestä kokonaan. Idea tuntuu utopistiselta, mutta toisaalta kielitutkijoiden mukaan 90 prosenttia maailman kielistä häviää tällä vuosituhannella. Näitä uhattuja kieliä puhutaan liian vähän, sillä uusille sukupolville vieraat kielet ovat muuttuneet esimerkiksi työelämässä omaa äidinkieltä tärkeämmäksi. Vaikka suomi ei uhanalaisiin kieliin kuulukaan, myös täällä vieraiden kielten, kuten englannin, saksan ja espanjan, osaaminen alkaa työelämässä olla lähes välttämätöntä.
Kieli on ikkuna puhealueensa kulttuuriin, minkä jokainen edes alkeiskurssin verran kieliä opiskellut voi todeta. Suomen kielen avulla voimme ilmaista kulttuuriamme, persoonaamme ja tunteitamme. Kuinka ilmaisuvoimainen suomalaiselle on esimerkiksi elokuvissa ja rakkauslauluissa ylikäytetty fraasi ''I love you'' verrattuna vastaavaan suomenkieliseen ilmaisuun?
Muut valtiot ovat kielitaitonsa ohella ylpeitä myös omasta kielestään. Suomessa kielitaidon merkitystä korostaessa jää äidinkieli helposti vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi tiedejulkaisujen käännöstyön tukeminen ei varmasti olisi pois vieraiden kielten osaamisesta. Kielitaitoisista suomalaisista tulee olla ylpeä, sillä ilman keinoa tehdä poliittista, kulttuurillista tai tieteellistä yhteistyötä, Suomi ei kehittyisi millään saralla. Vieraiden kielten taito pohjautuu kuitenkin oman äidinkielen osaamiseen. Jos pystyy jäsentelemään ajatuksiaan sekä ilmaisemaan itseään niin suullisesti kuin kirjallisesti omalla kielellään, kommunikaatiotaidoille myös muissa kielissä on hyvät edellytykset.
Parhaiten Suomen voimavarat voidaankin nostaa esiin kehittämällä äidinkielen osaamista niin, että tulevaisuudessakin pystymme hahmottamaan maailmaa myös oman kielemme keinoin.
Amanda Pennanen, Iisalmi, Iisalmen lyseo
Kirjoitus tuli toiseksi "Me ja muut"-kolumnikilpailussa.
