Jaakko Vesterinen tutkii historiaa pilke silmäkulmassa
Maria Soininen
- En juuri katso televisioita, mitä nyt jonkun elokuvan joskus, joten ei minulla kai ole varaa mitään haukkuakaan, pohtii 17-vuotias Jaakko Vesterinen tiedustellessani inhokki tv-ohjelmaa.
Ruudun tuijottelun sijasta lukeminen kiinnostaa enemmän.
- Keräilen historiankirjoja, on niitä nyt jo ehkä 40.
On helppo huomata, että aihe kiehtoo nuorta herraa. Kysytäänpä huvikseen, missäköhän kouluaineessa Jaakko kokee parhaiten pärjäävänsä?
No historiassapa tietenkin. Sen lisäksi myös englannin kieli on varmasti tullut tutuksi, sillä hän on ehtinyt käydä Briteissä kuudesti.
- Mummoni asui kymmenisen vuotta Somersetin ihanassa pikkukaupungissa Länsi-Englannissa.
Kotiinviemisenä tuli - ainakin muiden mukaan - aksentti ja teen juonti.
- Hyvän teen, siellä oppi fiiniksi, Jaakko lisää.
Elämään mahtuu myös punk-musiikkia, jota hän omin sanoin kertoo soittavansa "paljon ja huonosti".
Eli Vesterinen yhtyeineen?
- Jaah, en minä niistä tiedä. Kaikenlaista ilkeämielistä panettelua niiltä vain kuulee jos kysyy, Jaakko vastaa kysymykseen miten kaverit häntä kuvailisivat.
Vitsailu taitaa olla olennainen osa hänen persoonaansa.
Jos Vesterinen itse saisi kysyä keneltä tahansa mitä tahansa, matkattaisiin ajassa taaksepäin.
- Olisi mukava kysyä moneltakin muinaiselta henkilöltä, että mitä oikeasti tapahtui silloin ja silloin.
Menneistä tulevaan, nykyisten opintojen päätyttyä on suuntana armeija.
- Mieluiten olisin tuhlaamatta aikaa asepalvelukseen, mutta minkäs teet...
Entä sen jälkeen?
- Haluaisin opiskelemaan historiaa tai kasvatustieteitä. Olin aikanaan kaksi viikkoa työharjoittelussa esikoulussa, ja silloin totesin että tänne haluan takaisin, Jaakko kertoo ja mainitseekin ammattihaaveekseen esikouluopettajan.
