Joulukalaa Renzon tapaan
Jouko Kääriäinen
Kunnioituksesta ruokaan syntyy arvolataus, joka saa halvimmankin raaka-aineen hehkumaan. Milloin vain suolattuna, milloin paistettuna tai siansivun kera perunalaatikkoon pantuna maistunut silakka voi saada jouluna uuden hienon latauksen.
Savolaistuneen italialaisen herkuntekijän Renzo Roman vahvat tunteet vievät suomalaisen köyhän keittiön perusraaka-aineen uuteen arvomaailmaan. Hopeanhohtoiselle kalalle on leimallista halpuus ja reseptien yksinkertaisuus.
Kaikki rikkauden ja köyhyyden väliset varallisuuden tasot sulattava arvomaailma purkautuu Renzon keittiössä herkullisiin ruokiin, joissa maistuu samalla tavalla niin makuja kuin sointujakin säveltäjän nuoteissa, tai runoilijan riimeissä.
- Aina minulla ei ole rahaa niinkuin haluaisin, että voisin tehdä jotakin erityisen herkullista. Kuitenkin haluan keksiä miten tekisin sen halvemmista aineista, sanoo Renzo joulusilakoistaan.
Renzon luomistyö tapahtuu pienessä keittiössä, josta löytyy kuitenkin ammattilaisten laitteet ja välineet. Ruokaidea, inspiraatio voi tulla milloin vain. Jos inspiraatio vaatii leipomista, alkaa touhu jo aamuyöllä. Silloinhan se tunnelmakin on aito.
Samoista tunteista ja elämyksistä on kysymys silloinkin, kun kotona leivotaan joulutorttuja, pipareita tai paistetaan kinkku. Renzo nauttii touhuamisesta, oikea-aikaisesta tekemisestä tuoksuineen, sekä perheen ja ystävien ilahduttamisesta kättensä töillä. Renzon resepti sopii ravintoloiden kohutun fine-dinigin kokeiluun koti-oloissa. Ajoitus kannattaa miettiä valmiiksi hyvin. Siten pöydässä istuvalle perheelle aterian onnistuminen on elämys.
Suomalaisten käsitykset ravintolaluokituksesta perustuivat vuosikymmeniä alkoholitarjoiluun A- ja B-ravintoloina viinan väkevyyden mukaan. Nyt luokituksessa puhutaan henkilöstö- ja pikaruokaravintoloista, kahviloista ja baareista, banketti-, casual- ja fine-dining-ravintoloista. Vaikka haasteellisesta fine-diningin kotikokeilusta on pitkä matka ravintolatasoon, sen ideaan kannattaa tutustua.
Il Pesce di Natale
silakkafileitä
panerointijauhoja
kiinankaalia
savupekonia
purjoa
katkaravunpyrstöjä
pakastevihannespussi
Balsamico-etikkaa
hunajaa
öljyä
Varaa silakkafileitä koosta riippuen 2-4 henkilöä kohden. Leivitä ne panerointijauholla, korppujauholla tai omalla seoksella. Paista silakat joko perinteisesti pannulla tai keittämällä öljyssä. Pidä ne lämpimänä, mutta ei kannen alla, etteivät ne hikoile rumiksi.
Ota keskikokoisesta kiinankaalista keskikokoisia sisälehtiä, joissa ei ole paksua lehtiruotoa, huuhtaise ja kuivaa. Käytä niitä kevyessä öljyssä paistinpannulla, ripottele balsamico-etikkaa ja häivähdys sokeria.
Kiehauta pussillinen pakastevihanneksia ja muusaa sauvasekoittimella tahnaksi. Jos haluat tumman vihreää, muusaa pelkästään pakasteherneitä.
Makua voi vahvistaa ärhäkämmäksi italianpippurilla, pehmentää ja leventää ruokalusikallisella voita tai tyytyä vain lisäämään hieman suolaa.
Valitse peukalon paksuisia purjoja 10 senttiä ruokailijaa kohden. Luomupurjot useimmiten ovat sopivia. Kiehauta niitä muutama minuutti vedessä.
Kieritä savupekoni ympäri ja paista nopeasti pannulla. Valuta pintaan hunajaa, joka paistuessaan leviää ja karamellisoi pekonia.
Kuumenna paistinpannu ja pane katkaravunpyrstöt purkista nesteineen, tai pakastetut ja sulatetut sellaisenaan kiehahtamaan nopeasti. Tee se vasta, kun olet rakentanut muun annoksen lämmitetylle lautaselle valmiiksi.
Sommitelmaa kannattaa miettiä etukäteen, sillä hieman esivalmisteltuna aterian laittaminen neljälle vie noin kymmenen minuuttia.
Kotikokinkin kannattaa tehdä annokset valmiiksi ja tarjoilla se kuin ravintolassa.
Poistamalla evät ja selkäruodon pääsee askeleen lähemmäksi fine-dinen tavoitetta.
Arkisto
2010 | 2009 | 2008 |




