Ensimmäiset "satelliittihirvet" käyskentelevät Kainuussa
Erkki Havu
Hirvien liikkumista koskevan tutkimuksen ensimmäiset pannoitetut hirvet käyskentelevät jo Kainuun metsissä.
- Seitsemäntoista hirveä on saanut noin 1,5 kiloa painavan, lähettimellä varustetun pannan. Hirvien pannoittaminen on onnistunut helikopterista käsin yllättävänkin hyvin. Kokenut pilotti on saanut ajettua hirvet aukealle paikalle, jossa nukutusnuolen ampuminen on helpompaa, kertoo tutkija Jyrki Pusenius Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Laitoksen lisäksi kaksi vuotta kestävään tutkimukseen osallistuvat Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla) sekä paikalliset riistanhoitopiirit.
Tutkimus tehdään Kainuussa, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Tarkoitus on saada GPS-GSM radiopanta noin 120 hirven kaulaan. Kainuu on valittu tutkimuskohteeksi sen petotilanteen vuoksi, Pohjanmaalla hirvet taas vaeltavat voimakkaasti tietyille alueelle rannikolle ja etelässä valtaväylien varrella hirvikolarit ovat tutkimuksellinen peruste, Pusenius kertoo.
- Pohjois-Karjalassakin olisi mielenkiintoisia kohteita, mutta resurssipulan vuoksi kovin suurta määrää pantoja ei voida laittaa. Hirvien liikkeitä ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu näin tarkasti. Radioseurantahan mahdollistaa tehokkaan aineiston keruun ilman mittavaa maastoseurantaa. Tavoitteena on selvittää, kuinka laajalle alueelle hirvet levittäytyvät siirtyessään pois talvehtimisalueiltaan kesälaitumille ja toisaalta metsästyksen ajaksi. Tietoa hyödynnetään suunniteltaessa metsästystä. Silloin metsästystä voidaan kohdentaa entistä enemmän talvehtimisalueille.
Kainuussa tutkimuksella selvitetään erityisesti suurpetojen vaikutusta hirvien liikkumiseen ja kuolevuuteen. Kainuussa tutkitaan lisäksi metsäpeuran, hirven ja suden välistä vuorovaikutusta. Tulokset antavat toivon mukaan vastauksen suurpetojen vaikutuksesta hirvikantaan. Toki tutkimuksessa on suurennuslasin alla myös hirvien terveydentila ja loiskuormituksen vaikutus sen elämään.
Tutkija Pusenius uskoo, että hirven saama panta kestää hirven kaulassa ja eläimiä voidaan seurata pidemmällä aikavälillä. Tähän saakka pannoitusta on tehty täysin helikopterista käsin. Nukutusammuksen jälkeen on tilanne rauhoitettu ja odotettu korkeammalla hirven nukahtamista. Sen jälkeen helikopteri on laskeutunut lähistölle, josta on voitu käydä asentamassa panta hirven kaulaan.
- Reilun viikon aikana on saatu asennettua 17 pantaa eli työ on onnistunut toistaiseksi varsin hyvin, Pusenius kertoo.
