Heinäveden reitin koskikunnostukset alkavat olla loppusuoralla. Kiviä on tuotu koskiin lisää ja entisiä on järjestelty uudelleen. Myös soraa on levitetty kuutioittain eri puolille koskia taimenten kutualustoiksi.
- Vedenkorkeutta ja virtaamia seurataan vielä kahden vuoden ajan. Tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä, kertoo kalabiologi Teemu Hentinen Etelä-Savon ympäristökeskuksesta.
Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on palauttaa Kerman koskiin mahdollisimman paljon järvitaimenen ja -lohen lisääntymis- ja poikasalueita.
- Kunnostus vaikuttaa myönteisesti myös koko Heinäveden reitin virkistys- ja kalatalouskäyttöön, Hentinen uskoo.
Aivan ongelmitta eivät kunnostustyöt ole sujuneet. Suurimman yllätyksen tuotti reitin koskien pohjan laatu.
- Koskissa on hyvin ohut sorakerros ja sen alla upottava savi. Sen vuoksi työkoneiden liikkuminen on ollut yllättävän vaikeaa ja hidasta, Hentinen toteaa.
Rantauomien vesittäminen on täytynyt tehdä keskiuomaa kiveämällä. Koska hankkeen myötä myös yläpuolisten järvien vedenkorkeuden on täytynyt säilyä ennallaan, on koskia jätetty suurelta osin käsittelemättä.
- Kermankosken niskan kiveäminen vaikuttaisi välittömästi Kermajärven vedenkorkeuteen välissä olevasta Saunavirrasta huolimatta, Hentinen perustelee.
Tulevaisuudessa järvitaimenen toivotaan lisääntyvän koskissa luontaisesti. Tämän takaamiseksi tarvitaan Hentisen mukaan kalastuksen säätelyä ja entistä tiukempia rajoituksia sekä koskilla että järvialueilla.
- Kalastus ei voi jatkua nykyisellään, sillä kookkaiden taimenten määrä on koskissa erittäin vähäinen.
- Vaihtoehtoja on ainakin kaksi, kuten taimenen alamitan nostaminen tai erilaiset kalastussäännöt eri koskilla, Hentinen esittää.
Kalastussääntö menee uusiksi
Yhdessä kalastusoikeuden haltijan sekä Etelä-Savon TE- ja ympäristökeskusten kala-asiantuntijoiden kanssa laadittavan uuden kalastussäännön tarkoituksena on taata riittävä määrä emotaimenia koskiin.
Hentisen mukaan suurin tarve kalastuksen sääntelyyn kohdistuu poikasalueena merkittävään Vihovuonteenkoskeen.
- Tämä voisi tarkoittaa sen ja lähialueen muuttamista perhokalastusalueeksi, jossa kalastus tapahtuisi väkäsettömillä koukuilla pyydystä ja päästä -menetelmällä (catch & release, CR).
- Näin Vihovuonteesta saataisiin suuremman kalan kalastusmatkailukohde ja samalla turvattaisiin emokalojen säilyvyys koskissa, Hentinen perustelee.
- Täysrauhoitus säilynee jatkossakin Haapa- ja Kissakoskessa, koska ne ovat matalia ja muutenkin poikasten elinalueina erinomaisia.
Taimenet vapaaksi
Kalastussäännön muuttaminen ei heikentäisi Hentisen mukaan alueen kalastusmatkailua. Päinvastoin se mahdollistaisi entistä laadukkaamman kohteen syntymisen, missä voitaisiin tarjota eri kalastajaryhmille erilaisia kalapaikkoja.
Pyydystä ja päästä -kalastus on ajatuksena vielä melko vieras perhokalastajien rivien ulkopuolella. Kokemuksia siitä on kuitenkin saatu eri puolilla Suomea.
Esimerkiksi Mikkelissä ja Kangasniemellä sijaitsevaa suosittua Läsäkoskea kunnostettiin parin vuoden välein 2000-luvulla. Samalla siirryttiin kokonaan pyydystä ja päästä -kalastukseen .
- Taimensaalis ja kalojen keskikoko on noussut vuosi vuodelta. Nykyisin suurimmat taimenet ovat yli 70-senttisiä ja painavat 4-5 kiloa, Hentinen tietää.
Hän huomauttaa, että Läsäkoskeen ei ole istutettu lainkaan taimenia vuoden 2004 jälkeen. Mikäli kalastusta ei kunnostusten jälkeen säännöstellä tai rajoiteta, ajaudutaan helposti tilanteeseen, missä suurella rahalla kunnostetut kosket toimivat istuta ja ongi -kalapaikkana ilman, että vesistössä syntyisi yhtään uutta taimenen poikasta.
- Kunnostus ei koskaan määrää saavutettavissa olevia hyötyjä, vaan sen tekee viime kädessä kalastus, Hentinen kiteyttää.
Kerman koskien ehostamisen kokonaiskustannukset ovat noin 170 000 euroa, josta Etelä-Savon TE-keskus maksaa valtaosan kalataloudellisista kunnostusmäärärahoista.
Heinäveden kunnan osuus on 32 000 euroa. Rakennuttajana toimii Etelä-Savon ympäristökeskus.
