Metsähallitus on aloittanut riistan elinympäristöjen hoidon metsätalousmaillaan. Tähän mennessä on kunnostettu jo 17 kohdetta, joista valmiina on muutama Pohjois-Karjalassakin. Niistä erikoisimpiin kuuluvat riekkosuot, jollainen on valmistunut nyt Juuan Panjan alueelle. Kyseessä on 55 hehtaarin alue, jossa on suljettu vanhoja ojia 15 kilometriä ja poistettu puuta noin 600 kuutiometriä. Suolta poistettu puuaines menee energiapuuksi.
- Samalla on tehty vesilintukosteikkoja ja palautettu muutenkin suota luonnontilaan, kertovat alueen töistä käytännössä vastanneet eräsuunnittelijat Juha Grönroos ja Tero Rissanen.
He muistuttavat, että koska riekko on paikkauskollinen ja tavallaan yksiavioinen lintu, se tarvitsee sopivan välimatkan päässä uusia aukkoja tavatakseen uusia riekkopopulaatioita. Tämä on otettava suunnittelussa huomioon.
Riekkokannat romahtaneet
Riekko on käynyt Keski-Suomessa entistä harvinaisemmaksi, sillä umpeen kasvaneet metsät ovat heikentäneet riekkokantoja. Näkyvyyden lisäksi se tarvitsee varpukasvillisuutta.
Viime vuosina riekkokannat ovat romahtaneet Keski-Suomen ja Kainuun suoalueilla, ojitettujen soiden metsittyessä.
Riistanhoitajakoulutuksen saaneet suunnittelijat korostavat, että riekkosoiden kunnostamisessa on kyse monialaisesta toiminnasta, sillä se palvelee vesilintujen lisäksi myös muita kanalintuja kuten teeriä. Aukeat suot toimivat muiden muassa teerien soidinpaikkoina.
- Odotamme mielenkiinnolla kokemuksia. Täällä Panjassa on tavattu riekkopoikueita ja kun sopivaa kitu- ja joutomaata löytyi, oli alue sopiva ennallistettavaksi riekkosuoksi.
- Nyt toivomme vain metsästäjien apua pienpetopyynnissä, sillä soiden tuntumaan jätetyt lampareet ovat petojen riista-aitoja, Grönroos ja Rissanen kertovat.
Reah-projektiin rahat pyyntilupatuloista
Metsähallitus aloitti jo viime vuonna Riistan elinympäristön aktiivisen hoidon projektin (Reah-projekti), joka rahoitetaan metsästäjiltä saatavilla pyyntilupatuloilla.
Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljoonaa euroa.
Tähän mennessä vesilintukosteikkoja rakennettu on jo viisi. Riekkosoita ja metsäkanalintujen elinympäristöjä on kuunnostettu kuusi.
Syksyn aikana on aloitettu tai suunniteltu valmiiksi 7-10 kohdetta Etelä-Suomessa.
Pohjois- Karjalassa kunnostetaan ainakin kaksi vesilintukosteikkoa. Ne ovat Lieksassa, jossa aloitetaan marraskuussa myös kahden riekkosuon ennallistaminen.
Suunnittelijat korostavat, että ennallistamisen ja kehittämisen lisäksi toimenpiteillä luodaan kokonaan uusia riistaeläinten elinympäristöjä valtion maille.
Riistaa hoidetaan talousmetsissä
Nykyinen Metsähallituksen riistaeläinympäristöjen hoito perustuu pääasiassa eläinten ekologiaa huomioivaan metsien käsittelyyn. Ne on määritelty Metsähallituksen ympäristöoppaassa.
- Riistan elinympäristöjen hoitoa voidaan kuitenkin vielä tehostaa erityisesti metsätalouden kitu- ja joutomailla. Valtion mailla on paljon tällaisia Panjan kaltaisia alueita, joissa puuntuotanto ei ole mielekästä, sanoo Nurmeksen metsätiimin esimies Markku Naasko.
Hänen mukaansa metsätalouden ja riistanhoidon tavoitteet eivät välttämättä ole vastakkaisia, vaan riistaa voidaan hoitaa talousmetsissä.
Esimeriksi metson soidinalueita voidaan käsitellä kevyesti metsänhoidon kriteerit huomioiden.
- Tärkeintä olisi, että metsästäjät ja metsissä liikkuvat kertoisivat näistä erikoiskohteista meille, jotta voisimme ottaa ne suunnitelmissa huomioon.
- Näillä kitu- ja joutomailla tehtävät riistanhoidolliset työt monipuolistavat metsäluontoa ja ovat siis kaikkien etu.
- Esimerkiksi uudet kosteikot lisäävät monien eläinlajien elinympäristöjä, esimerkkeinä vaikkapa kahlaajat ja lepakot. Riistaelinten elinympäristöjen hyväksi tehtävä toimet antavat myös työtä monille, Naasko sanoo.
