Saimme esikoislapsen puoli vuotta sitten. Kaikki on sujunut hyvin, mutta minua pelottaa ja ahdistaa. Pelkään lapsen puolesta kaikkien asioiden suhteen. Mieheni ymmärtää, mutta käytökseni rasittaa häntä. Mietin, voiko lasta suojata liikaa? Mikä on normaalia ahdistusta ja milloin pitää hakea apua?
Esikoisen ahdistunut äiti
Pieni vauva herättää vanhemmissaan aina aluksi avuttomuuden ja epävarmuuden tunteita. Kaikki äidit miettivät ensimmäisen lapsen synnyttyä, osaanko toimia oikein ja ymmärränkö lapseni tarpeet. Vauva on täysin riippuvainen hoitajastaan ja pienen vauvan tarvitsevuus voi ahdistaa äitiä.
Vauva ja äiti ovat aluksi tiiviissä symbioosissa, jolloin äiti on herkistynyt tunnistamaan itkujen syyt ja erilaiset tarpeet. Äidin mieli on symbioosivaiheessa herkempi ja hän saattaa itkeä pienistäkin syistä. Vauvan riippuvuus äidistä on kuluttavaa ja äiti kokee herkästi itsensä tyhjiin ammennetuksi.
Suorittamista Usein tämä esikoislapsen syntymän jälkeinen epävarmuuden vaihe ohitetaan onnellisesti, ja äidin ja lapsen välinen vuorovaikutus muuttuu molemmille iloa tuottavaksi ja luottamus asioiden sujumiseen palautuu.
Kuvauksesi perusteella suuri huolesi lapsen hyvinvoinnista peittää nyt alleen lapsen tuottaman ilon ja äitiys on muuttunut suorittamiseksi. Vauvat herättävät vanhemmissaan aina myös kiukun ja suuttumuksen tunteita, koska vanhemman täytyy aina olla valmis vastaamaan lapsen tarpeisiin ja vauvat valvottavat vanhempiaan ja ovat joskus vaikeasti tyynnytettävissä.
Kiukku kääntyy Joskus käy niin, että äiti ei anna itselleen lupaa olla mielessään vihainen lapselle ja kiukku voi kääntyä huoleksi lapsen hyvinvoinnista ja peloksi siitä, että pienelle tapahtuu jotain pahaa.
Vanhempien on tärkeää puhua keskenään myös lapsen herättämistä kielteisistä tunteista kuten olette tehneetkin. Pelon tunteet kuuluvat elämään, mutta useimmiten pelkäämme turhaan asioita, joita meille ei koskaan tapahdu. Epävarmuus ja riskit kuuluvat elämään, eikä kukaan meistä voi hallita elämää, vaikka kuinka haluaisikin.
Ei voi ylisuojella Pientä vauvaa ei mielestäni voi ylisuojella, koska vauva tarvitsee kaiken huolenpidon, mitä vanhempina hänelle voimme antaa.
Haluan rohkaista sinua kertomaan neuvolassa huolestasi ja hakeutumaan neuvolapsykologin vastaanotolle, sillä on raskasta olla jatkuvasti huolissaan. Pelko ja epävarmuus vievät turhaan voimavarojasi, koska asioihin on saatavissa tehokasta apua. Uskon sinun pääsevän jatkossa nauttimaan lapsesi tuomasta ilosta.
Aino Pulkka on iisalmelainen psykologi ja perheterapeutti. Lähetä kysymys sähköpostitse ainonpulkassa@savonsanomat.fi, lomakkeella Savon Sanomien verkkosivuilla vapaalla-osiossa tai postitse Savon Sanomat, Ainon pulkassa, PL 68, 70101 Kuopio.
