Olen 36-vuotias nainen. Minulle on noussut tarve tietää, millainen olin lapsena. Kun kysyin asiaa äidiltäni, hän sanoi, että minulla oli 5-6-vuotiaana pitkä vaihe, että itkin vain eikä kukaan tiennyt, mikä minulla oli. Muistan sen hämärästi itsekin. Olen erolapsi, mutta koen, että lapsuuteni oli suhteellisen hyvä. Voiko joillakin menetelmillä palata lapsuuteen ja pyrkiä saamaan selville, miksi itkin?
Aino vastaa:
Monille ihmisille tulee keski-ikää lähestyessään tarve tarkastella uudelleen elettyä elämäänsä ja pohtia omaa tulevaisuuttaan. Keski-ikään siirryttäessä pohditaan usein ihmisenä olemisen peruskysymyksiä: keitä olemme, mistä tulemme, mihin kuulumme ja mihin olemme menossa. Näiden kysymysten pohdinta auttaa meitä rakentamaan omaa identiteettiämme entistä ehjemmäksi.
Menneisyysmatkailua Pohdit lapsuuttasi, jonka haluaisit muistaa tarkemmin. Mieleeni tulee eräs menetelmä, joka voisi auttaa sinua palauttamaan mieleesi kadonneita muistojasi. Menetelmä on psykoanalyytikko Esko Varilon kehittämä Solveig-terapia eli ns. menneisyysmatkailu, mitä on paljon hyödynnetty lastensuojelun asiakkailla, joilla on lapsuudessaan "mustia aukkoja" eli ajanjaksoja, joilta ei muisteta mitään.
Menneisyysmatkailun avulla nämä mustat aukot pyritään täyttämään löytämällä ajan, paikan ja tunteen muodostamia kokonaisuuksia, jolloin ihmiselle syntyy tunne siitä, että hänen elämäntarinansa on hänen hallinnassaan.
Jututa tuttuja Menneisyysmatkailua voi harrastaa ihan konkreettisestikin palaamalla lapsuudenmaisemiin ja haastattelemalla ihmisiä, jotka tunsivat sinut hyvin ollessasi 5-6-vuotias.
Oletkin pyrkinyt kyselemään äidiltäsi lapsuudestasi. Muut sukulaiset, sisarukset, naapurit, ystävät, hoitotäti tai muut tärkeät ihmiset voisivat kertoa myös sinusta alle kouluikäisenä tyttönä. Voit pohtia myös sukupuutasi ja elämänjanaasi (jana, johon merkitään tärkeät tapahtumat elämässäsi eri ikävaiheissa) sekä miettiä sukusi vaiheita ja oman elämäsi tärkeitä tapahtumia tuolloin.
Kerää tarinat yhteen Vanhat lelut, kirjeet, videot ja valokuvat voivat myös tuoda lapsuusmuistoja mieleesi. Voit kerätä tarinoita lapsuudestasi eri henkilöiden kertomana ja kirjoittaa niitä muistiin. Yhdistelemällä näitä tarinoita näkemiisi valokuviin tai esineisiin ja tuttuihin lapsuuden leikkipaikkoihin voit ehkä tavoittaa kadonneita muistojasi.
Oman elämänhistorian kokoaminen eheyttää identiteettiä, kun tarinoiden aukot pikkuhiljaa täyttyvät. Menneisyysmatkailussa tunteet ovat olennaisessa osassa, kun muistot värittyvät erilaisilla tunteilla.
Aika, paikka ja tunne yhdistyvät, jolloin Varilon mukaan menneisyyden ja nykyhetken välinen kuilu pystytään kuromaan umpeen.
Luovat menetelmät voivat myös auttaa meitä käsittelemään omia lapsuudenkokemuksiamme ja antamaan niille ilmaisumuodon. Jotkut hyötyvät piirtämisestä, kirjoittamisesta, psykodraamasta tai musiikista pyrkiessään tavoittamaan kipeitä kokemuksiaan, jolloin oma identiteetti eheytyy taiteen ilmaisukanavien kautta.
Aino Pulkka on iisalmelainen psykologi ja perheterapeutti. Lähetä kysymys sähköpostitse ainonpulkassa@savonsanomat.fi, lomakkeella Savon Sanomien verkkosivuilla vapaalla-osiossa tai postitse Savon Sanomat, Ainon pulkassa, PL 68, 70101 Kuopio.
