Perimän löydöistä apua
Reetta Mikkola
Ihmisen paras ystävä edistää monin tavoin isäntiensä ja emäntiensä terveyttä. Lenkkikaveri pitää huolta liikkumisesta ja luottoystävän läheisyys rentouttaa. Kotona tepasteleva koira voi myös ehkäistä lasten allergioita. Lääketieteelliselle tutkimukselle koirista on valtava hyöty. Ne auttavat perinnöllisten sairauksien tutkimisessa.
Tuoreen tutkimustiedon mukaan lagotto romagnolo -rodusta tehty löytö on mahdollisuus ihmisen lapsuusiän epilepsian tunnistamisessa ja aivojen kehittymisen ymmärtämisessä.
Useimmiten ohimenevä lapsuusiän epilepsia on lasten yleisin neurologinen sairaus. Nyt tiedetään, että koirilla se johtuu epilepsiageeni LG12:n mutaatiosta. Ihmisellä on vastaava sukulaisgeeni. Näin lagottojen epilepsiageenin tutkimus tarjoaa mallin ihmisepilepsian puhkeamisen tutkimukseen. Geenilöytö tehtiin Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen koirien geenit -tutkimuksessa, jota johtaa professori Hannes Lohi.
- Löytö on merkittävä sekä koirien että ihmisen kannalta. Joka kolmas lagotto-koira kantaa geenivirhettä perimässään. Olemme kehittäneet tutkimuksen pohjalta geenitestin rodulle jalostuksen apuvälineeksi sairauden karsimiseksi, kertoo professori Lohi.
Uutta tietoa jatkuvasti
Koirien geenit -tutkimuksessa on kartoitettu koirien geeniperimä ja rakennettu Suomeen koirien dna-pankki. Siinä on yli 35 000 geeninäytettä yli 250 erirotuisesta koirasta. Geenipankin ja -tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa erilaisia geenivirheitä, jotka ovat rotujen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien taustalla.
Sen myötä kehitetyillä geenitesteillä voidaan tunnistaa sairauksien ja ominaisuuksien esiintymistä jo pikkupennuista. Näin lisätään kaivattua tietoa ja avoimuutta jalostukseen sekä koirien hankintaan.
Paraikaa tutkimusryhmä etsii muun muassa silmä-, luusto- ja autoimmuunisairauksien sekä neurologisten sairauksien aiheuttajia. Merkittäviä löytöjä se on tehnyt muun muassa koirien liikkumis- ja koordinaatiohäiriössä, ataksiassa, ja luustosairaudessa.
Perinnöllisiä sairauksia esiintyy ihmisen jälkeen eniten juuri koirissa. Koirien geeneistä saatua tietoa voidaan soveltaa koskemaan ihmisten sairauksia. Koirien populaatiohistoria ja roturakenne mahdollistavat sairausgeenien löytämisen pienemmästä määrästä geeninäytteitä kuin ihmisten geenitutkimuksessa.
- Uskon, että tryffelikoirien tapaiset menestystarinat jatkuvat. Koirien epilepsiat ovat spontaaneja. Ne muistuttavat ihmisepilepsioita ja tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden epilepsiatutkimuksen edistämiseen ihmisten ja koirien parhaaksi, kertoo Lohi.
Näytteet talteen
Geeninäytteitä kerätään dna-pankkiin yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa, ja koiranomistajien apua tarvitaan kaikkien rotujen osalta. Joukkonäytteenottoja järjestetään esimerkiksi suurten koiratapahtumien yhteydessä. Myös eläinlääkärikäynnillä voi pyytää ottamaan verinäytteen sukutaulun omaavasta koirastaan ja lähettää sen huolellisesti täytetyn näytelomakkeen kera tutkimusryhmälle.
Ohjeet, lomakkeet ja näytteen toimitusosoite löytyvät osoitteesta www. koirangeenit.fi. Siellä on myös monipuolista tietoa koirien geenitutkimuksesta Suomessa ja ulkomailla.
Vastaava tutkimusprojekti on aloitettu myös kissan geeneihin liittyen. Lisätietoja siitä löytyy osoitteesta www.kissangeenit.fi




