Merrat voi laskea, jos luvat ovat kunnossa
Ravustuksen aakkoset
Kirsti Karttunen
- Toisen rantaan ei ole fiksua mennä eikä liian lähelle, kalatalouden asiantuntija Heikki Oksman opastaa.
- Jos joku on jo jollekin alueelle mertoja laittanut, niin ei siihenkään ole kovin kohteliasta omia mertojaan aivan viereen laskea.
Aloittelevan ravustajan on myös hyvä muistaa kaksi kaikkein tärkeitä seikkaa.
- Jo 18-vuotta täyttänyt ja alle 65-vuotias tarvitsee sekä valtion kalastusluvan että vesialueen osakasluvan ravustamiseen.
Jos ravustaja on alle 18-vuotias, niin pelkkä osakaskunnan, entisen kalastuskunnan, lupa riittää. Monella ravustus voi kuitenkin tyssätä jo tähän. Osakaskunnat eivät myönnä ravustuslupia ulkopuolisille juuri lainkaan.
- Ravustamaan pääseminen on vaikeaa. Hyvin harvat osakaskunnat myöntävät lupia ulkopuolisille, Oksman vahvistaa.
- Samalta tiskiltä, josta voi ostaa kalastusluvan ei todennäköisesti tarjota ravustuslupaa. Asiaan on monesti on toivottu muutosta, mutta pyyntiä on rapuruton levittämisen uhan takia valvottava tarkkaan. Mitä vapaampaa ravustus on, sitä herkemmin rutto saattaisi levitä.
Oksman näkee tässä kuitenkin myös haittapuolen.
- Voi käydä niinkin, että ravustuskulttuuri häviää, jos nuoremmat sukupolvet eivät siihen opi. Jos ravut jäävät pyytämättä tilanne on hankala ja harmillinen.
Jos lupa on
Ennen ravustamaan lähtöä on ehdottomasti desinfioitava rapumerrat.
- Kätevin keino on saunassa kuivaaminen. Se on myös keinoista varmimpia, Oksman ohjeistaa.
- Jos tilaa riittää, niin merrat voi myös pakastaa, mutta siinä menee muutama päivä. Alkoholilla desinfioiminen on jo sitten aika työläs homma.
Hyvää rapurantaa ei valitettavasti löydä kuin etsimällä eikä se oma mökkiranta välttämättä tarjoa rapuja, vaikka olosuhteet näyttäisivätkin otollisilta.
- Ei järvestä päällisin puolin näy, onko se hyvä rapuvesi. Varma merkki on katiskaan eksynyt rapu.
Tärkeä happi
Rapuja löytyy isoistakin järvistä, mutta kannat ovat suurelta osin keskittyneet pienempiin järviin. Hyvä rapuranta on rehevä, mutta ei liian rehevä. Veden happipitoisuus on ravulle tärkeä seikka ja liian rehevissä vesissä happitilanne on talvella huono. Liian karu ympäristö ei puolestaan tarjoa lähes yksinomaan kasvistolla elävälle ravulle ruokaa.
- Virtaavissa vesissä rapu viihtyy, sillä niissä on aina hyvin happea.
Jos rapua ei järvestä löydy, voi sitä myös siirtoistuttaa. Istutukseen tarvitaan kuitenkin aina ehdottomasti ELY-keskuksen lupa, sillä laittomat siirtoistutukset levittävät rapuruttoa ja vääristävät rapukantaa.
- Happitilanteen ollessa riittävä voi rapua istuttaa pieniinkin vesistöihin.
Rapumerrat on paras laskea rantaveteen illalla. Liian lähelle rantaa mertoja ei kuitenkaan kannata laskea.
- Ehdottomasti paremmin niitä saa yöllä.
Jos onni on viimeiseen asti myöten ja rapuja luvallisiin mertoihin eksyy, on hyvä muistaa vielä tämä ennen juhlien järjestämistä.
- Rapu pitää aina keittää elävänä.





