10 vinkkiä murrosikäisen vanhemmille ongelmatilanteisiin

1) Miten hillitsen itseni, kun lapsi piikittelee tunnekuohuissaan heikkoja kohtiani?

Se on jo itsensä hillitsemistä, kun aikuinen ymmärtää, että lapsi yrittää provosoida häntä. Kannattaa laskea kymmeneen tai poistua hetkeksi tilanteesta, että omat tunteet tasaantuvat. Tilanne menee helpommin ohi, kun aikuinen ei provosoidu piikittelystä, vaikka se ei ole aina helppoa.

Tilanteen rauhoituttua ja tunteiden tasaannuttua molemmin puolin, asiaan kannattaa kuitenkin palata. Aikuinen voi kertoa tunteistaan tai esimerkiksi loukkaantumisestaan ja keskustella siitä lapsen kanssa. Tämä on käytöstapojen opettamista, tunteiden sanoittamista ja rajojen osoittamista.

Joskus vanhemmalla toki kiehahtaa, sekin on ymmärrettävää. Sen jälkeen voi opettaa nuorelle anteeksipyytämisen jaloa taitoa, pyytämällä anteeksi omaa loukkaavaa tai huonoa käytöstä.

 

2) Mistä tiedän, milloin puuttua kiukutteluun ja mikä on normaalia murrosiän kuohuntaa?

Normaaliin murkkuikään kuuluu voimakas tunteiden ailahtelu: nuori on hetkittäin aikaisemman itsensä vastakohta. Vanhemmille kiukutteleminen liittyy murrosiän itsenäistymispyrkimyksiin, jolloin nuori yrittää ottaa etäisyyttä vanhempiinsa, sekä hakea vapautta ja arvostusta.

Omat vanhemmat ovat myös turvallinen kohde kiukun purkamiseen. Nuorella on oikeus olla huonolla tuulella, mutta aikuisen ei tarvitse sietää kaikkea. Kiukuttelun ollessa jatkuvaa nuoren käytökseen tulee kuitenkin puuttua, koska kiukkuisenakin tulee ottaa toiset ihmiset huomioon.

Nuoren kanssa kannattaa yrittää keskustella, mikä nuorta kiukuttaa ja häntä voi ohjata purkamaan kiukkuaan rakentavalla tavalla. Nuorelle voi hyvällä tavalla kertoa, ettei siedä äksyilyä.

Mieti myös, missä menee omassa kodissa raja: kodin ilmapiiri ei voi aina olla ojentava tai kasvattava. Mieti, mille asioille voi viitata kintaalla ja mihin tarvitsee puuttua.

Epänormaalia on, jos kuohunta jatkuvaa ja hyvin poikkeavaa. Jos aikuista mietityttää kiukuttelun lisäksi muu nuoren käyttäytyminen tai hyvinvointiin liittyvät asiat, oma huoli kannattaa kertoa nuorelle ja keskustella asiasta hänen kanssaan. Jos tilanne jatkuu, niin vanhemmat voivat pyytää neuvoja esimerkiksi kouluterveydenhuollosta tai perheneuvolasta.

 

3) Miten pitää kiinni rutiineista, kuten ruokailuista, läksyistä ja siivouksesta?

Rutiineista on helpompi pitää kiinni, kun sellaiset luodaan jo pienestä pitäen, ja opetetaan, miksi ne ovat tärkeitä. Leikki-ikäisen lapsen voi ottaa mukaan siivoukseen. Kouluikäiseltä voi edellyttää esimerkiksi oman huoneen siivoamista. Vanhemman kannattaa pitää myös sovitusta kiinni, eikä tehdä työtä lapsen puolesta, vaikka lapsi haluaisi luistaa tilanteesta.

Kiittäminen ja kehuminen tsemppaavat myös nuorta homman onnistuessa.

Joskus läksyjen suhteen voi auttaa, kun pyytää opettajaa keskustelemaan läksyjen hoitamisesta nuoren kanssa.

 

4) Miten saan kontaktin nuoreen, joka vain linnoittuu huoneeseensa?

Linnoittautuminen omaan maailmaan liittyy itsenäistymispyrkimyksiin. Nuorta ei kuitenkaan pidä jättää täysin omaan rauhaansa, vaikka hän haluaa sitä. Nuoren pyytäminen seuraan ja aktiivinen kuulumisten vaihtaminen ovat nuorelle viesti siitä, että hänestä välitetään ja hän on tärkeä.

Jos nuoren kontaktit kavereihin vähenevät tai sosiaalinen elämä siirtyy kokonaan nettiin, asiaa kannattaa selvitellä tarkemmin nuoren kanssa.

 

5) Mistä tiedän, mitä lapsi puuhaa kavereidensa kanssa?

Aina ei voi kaikkea tietääkään, joten lapseen täytyy luottaa.

Ole kiinnostunut lapsesta, ja juttele hänen kavereistaan ja puuhistaan. Jos vanhemmalla herää jostain epäily, että lapsen ja kavereiden puuhat ovat kiellettyjä tai sopimattomia, on hyvä ottaa asia keskusteluun. Myös kavereiden vanhempien kanssa on hyvä vaihtaa silloin tällöin kuulumisia.

 

6) Mikä on sallittu myöhään pihalla olo- ja valvomisaika?

Kasvava lapsi tarvitsee 8–10 tuntia unta. Lisäksi läksyt, harrastukset, ruokailu ja arkiaskareet on hoidettava. Niiden sallimissa rajoissa voi valvoa ja olla ulkona.

Mieti, onko lapsen huoneen oma telkkari tai tietokone tarpeen, koska ne voivat viedä aikaa nukkumiselta.

Poikkeuksia valvomisaikoihin kannattaa antaa lomilla ja viikonloppuisin, mutta silloinkaan päivärytmiä ei kannatta päästää aivan päälaelleen, koska arjen aloittaminen voi olla taas hankalaa.

 

7) Voinko kytätä, mitä lapseni tekee netissä?

Vanhempien kannattaa osoittaa kiinnostusta nuoren netinkäyttöä kohtaan: lasta voi pyytää näyttämään ja kertomaan, mitä hän netissä tekee ja missä sivustoilla hän pyörii. Nuorten viestejä ei ehkä kannata vaatia nähtäväksi kuin erityistilanteissa. Monesti nuoret kertovatkin mielellään netissä tapahtuvista ilmiöistä, jolloin vanhemmalla on hyvä tilaisuus kertoa turvallisesta netinkäytöstä ja nettiin liittyvistä sudenkuopista. On myös hyvä kuulla nuoren näkemys ja mielipide niistä asioista. Nettisivusto www.mediataitokoulu.fi löytyy tietoa lasten mediakasvatuksesta.

 

8) Voinko tutkia lapseni puhelimen?

Lapsillakin on oikeus yksityisyyteen. Vanhempien kannattaa miettiä, minkälaisen esimerkin lapselleen antaa tutkimalla hänen puhelimensa.

Lapsen kanssa tulee sopia puhelimeen käyttöön liittyvistä asioista ja säännöistä. Myös nettiyhteyden hankkimista lapsen puhelimeen kannattaa pohtia tarkkaan.

Jos vanhemmalla on suuri huoli, niin joskus puhelin on tutkittava lapsen edun nimissä, mutta silloinkin asiasta kannattaa ensin keskustella lapsen kanssa.

 

9) Minkä ikäisenä lapsi voi mennä tyttö-/poikakaverin luo ensimmäiseen yökylään?

Mahdotonta asettaa ikärajaa, koska nuoret kehittyvät eri aikaan kehollisesti ja mieleltään sekä kantavat eri aikaan vastuuta. Asiasta täytyy keskustella nuoren kanssa sekä tyttö- tai poikakaverin vanhempien kanssa.

Yökyläily ei tarkoita automaattisesti seksiä, mutta sekin asia kannattaa keskustella nuoren kanssa ehkäisyä unohtamatta. Kun vanhemmalla on luottamus nuoreensa ja hänen kykyynsä hoitaa esimerkiksi ehkäisyyn liittyvät asiat sekä tieto seurustelukumppanin turvallisuudesta, niin yökyläilyyn ei ole ehkä estettä.

Viime kädessä vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan kunnes nuori täyttää 18.

 

10) Pitääkö minun hommata lapselleni ehkäisyvälineitä, vaikka minusta hänen ei kuuluisi harrastaa seksiä vielä aikoihin?

Jos nuorilla on halu tehdä jotain, niin se tehdään, oli ehkäisyä tai ei. On parempi, että nuorella on ehkäisy kunnossa, kuin se, että hänellä on seksiä ilman ehkäisyä.

Tutkimustiedon mukaan, helposti saatavilla olevat ehkäisymenetelmät eivät yllytä nuoria liian varhaisiin seksikokeiluihin. Esimerkiksi kondomien hankkiminen kotiin nuoren vapaaseen käyttöön on tärkeää, koska se viestii nuorelle, että kodin ilmapiiri sallii ja kannustaa ehkäisyn käyttöön. Se myös tarjoaa mahdollisuuden harjoitella kondomiasioita jo paljon ennen tositarvetta.

Ehkäisymenetelmän lisäksi nuoren on hyvä tietää, mistä voi saada apua, pyytää neuvoa tai etsiä tietoa, jos sitä seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa tarvitsee.

Nuori, jolla on hyvä itsetunto, ei yleensä tee asioita, joita hän ei ole valmis kokemaan.

 

Vastaajana: Anne Pelander, kätilö, terveydenhoitaja, seksuaalineuvoja. Väestöliitto, Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus.

Tämä on murkkuvanhempien yleisin kysymys