Aarnio-vyyhti: Tutkintaryhmä antoi puolustukselle väärää tietoa tutkinta-aineistosta

Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota puolustanut asianajaja Riitta Leppiniemi ei esitutkinnan ja oikeusprosessin aikana saanut käyttöönsä kaikkia syytetyille kuuluneita aineistoja.

Leppiniemen kirjallisen kannanoton mukaan keskusrikospoliisin Aarnio-tutkintaryhmä ja sitä vetänyt tutkinnanjohtaja, syyttäjä Jukka Haavisto eivät luovuttaneet Leppiniemen pyytämiä aineistoja ajallaan.

Helsingin hovioikeuteen jätetyistä valituksista käy ilmi, että Leppiniemi teki useita tietopyyntöjä, jotka eivät johtaneet aineiston antamiseen.

Hän joutui lopulta hakemaan käräjäoikeudelta määräystä näyttää ja antaa tarvittavia asiakirjoja puolustukselle. Käräjäoikeudessa Haavisto ja tutkintaryhmä kiistivät jättäneensä antamatta mitään tahallaan.

Prosessin pitkittymisen syyt jäivät kuitenkin epäselviksi.

Leppiniemi joutui osassa asioista jättämään editiovaatimuksen eli kirjallisen vaatimuksen, johon keskusrikospoliisi osaltaan vastasi koko tutkintaryhmän ja tutkinnanjohtajien puolesta. Keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin allekirjoittamassa vaatimuksessa ilmoitetaan, että kaikki Aarnioon liittyvät televalvontahakemukset on luovutettu puolustukselle.

Aineistoista ilmenee kuitenkin, että Leppiniemen asianajotoimistosta tehtiin vielä tämän jälkeen tarkastuskyselyt käräjäoikeuksiin ja niistä löytyikin vielä asiaan liittyviä televalvontahakemuksia.

KRP:n virallinen lausuma osoittautui siis virheelliseksi.

Puolustukselle oli jostain syystä jätetty antamatta Helsingin käräjäoikeuden myöntämiä niin kutsuttuja tolppalupia eli haettuja tukiasematietoja, joita Aarnio-tutkintaryhmä oli hakenut tutkintaa varten.

Leppiniemen Aarnion puolesta jättämässä valituksessa moititaan sitä, että KRP on antanut käräjäoikeudelle paikkansa pitämättömän lausuman.

Ilmi tullut tapaus on julkisuudessa hyvin harvinainen, sillä vaikka poliisit tutkivat työkseen useita hyvinkin vakavia rikoksia, Suomessa on yleensä tapana antaa tutkinta-aineistot sekä syyttäjille että puolustukselle, sillä lain mukaan myös puolustuksen on voitava vastata syytteisiin omasta puolestaan.

Suomessa myös yleisesti luotetaan, että poliisin virkavastuullaan antamissa lausumissa olisi faktatietoja.

Kyseiset tolppatiedot eivät sisältäneet ratkaisevaa näyttöä mihinkään suuntaan. Sen sijaan virheelliset lausumat tai väittely niistä ovat pitkittäneet oikeusprosessia.

Lisäksi hovioikeudessa syytetyt käyttävät nyt asioita perusteena kyseenalaistaa tehtyä esitutkintaa, koska siitä on todennetusti noussut esille useita kummallisuuksia tai salailuyrityksiä.

Helsingin hovioikeus ottaa väitteisiin kantaa myöhemmin. Vyyhdin pääkäsittely alkaa syyskuussa ja kestää ensi kesään.

Aarniolla oli suhteita huumerikollisiin ainakin koko 2000-luvun ajan

Aarnio-vyyhti: Poliisi tarjoili asianajajalle olutta kuulustelupäivänä

Syyttäjät vaativat savolaisnaiselle tuomiota myös 240 kilosta hasista

Syyttäjät valittivat kaikkien Aarnio-vyyhdin avainhenkilöiden tuomioista