Asuntojen energiatodistus saa asiantuntijoilta risuja: "Ei ole ollut mitään vaikutusta"

Asuntojen myynnissä ja vuokrauksessa edellytetty energiatodistus on saanut Suomessa jyrkkää kritiikkiä, mutta sitä ei kuitenkaan ole vedetty takaisin.

Päinvastoin: vaatimus energiatodistuksesta laajeni heinäkuun alussa koskemaan myös ennen vuotta 1980 rakennettuja pientaloja.

– Todistuksesta on valitettavasti tullut vähän turha dokumentti. Sillä ei ole ollut toivottua ohjaavaa vaikutusta. Suoraan sanoen energiatodistuksella ei ole ollut mitään vaikutusta, sanoo Isännöintiliiton johtaja Marjut Joensuu.

Tilanne on Joensuun mukaan perin valitettava, sillä todistuksen tarkoitus on hyvä. Kohentamalla talojen energiatehokkuutta on ollut määrä suojella luontoa sekä torjua ja hillitä ilmastonmuutosta.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen kiteyttää, mikä on mennyt vikaan.

– Saamme palautetta, että energiatodistus ei ole oikeudenmukainen eikä kannusta ympäristönsuojeluun.

 

Ei mittaa todellista kulutusta

Ehkä eniten suomalaisia on närästänyt se, että todistus ei mittaa todellista energiankulutusta.

– (Valtion asiantuntijayritys) Motivan tutkimuksessa oli esimerkkinä vuonna 1973 rakennettu tiilitalo. Sen todellinen sähkönkulutus oli vuodessa 16 000 kilowattituntia. Laskennallinen kulutus energian muuntokertoimella kerrottuna sen sijaan nousi 42 000 kilowattituntiin, Savolainen kertoo.

Jälkimmäinen luku kirjataan energiatodistukseen.

– Kyseisen talon energialuokaksi tuli näin heikohko E. Todellisella kulutuksella se olisi ollut selvästi parempi C, Savolainen valottaa.

Rakennusten kokonaisenergian kulutusta kuvataan asteikolla A–G.

 

Kansalaisaloite kiville

Energiatodistuksen muuttamista on vaadittu Suomessa kansalaisaloitteella, ja asia eteni eduskuntaan vuonna 2014. Aloite kuitenkin koki mahalaskun, sillä se hylättiin.

Energiatodistus perustuu EU-direktiiviin. Unioni kuitenkin antaa jäsenmaille runsaasti liekaa siinä, miten todistus tulee tehdä.

– Esimerkiksi Saksassa energiatodistuksen saa 15–20 eurolla netin kautta. Suomessa se maksaa vähintään useita satoja euroja, Savolainen sanoo.

Hänen mukaansa on toki otettava huomioon, että energiankulutus ei välttämättä ole tärkein peruste asunnon ostopäätöksessä. Esimerkiksi sijainti lienee ominaisuuksissa etusijalla.

– Suurin käytännön haitta tässä on se, että ihmiset kokevat todistuksen rahastuksena.

Suomi on tekemässä ensi vuonna pienen korjauksen energiatodistukseen. Muun muassa sähkön laskennallinen kerroin laskee 1,7:stä 1,2:een.

– Se on jo vähän parempi. Todistusta pitäisi silti remontoida vielä lisää, Savolainen sanoo.