Automaattivalvontaan jopa 60 uutta kameraa - seuraamuksista käsitellään jatkossa vakavimmat ensin

Poliisi uudistaa tänä vuonna merkittävästi automaattista liikennevalvontaa. Helsingin poliisilaitoksen liikenneturvallisuuskeskukseen palkataan lisää työntekijöitä. Keskuksessa käsitellään koko Suomen valvontakuvat, jotka on kuvattu automaattisen liikennevalvonnan tolpissa tai kamera-autoissa.

Myös kameroita uusitaan samoin kuin keskuksen käyttämä tietojärjestelmä päivitetään. Tarkoitus on myös, että keskuksesta lähetetään ylinopeutta ajaneille jatkossa aiempaa enemmän maksullisia seuraamuksia huomautusten sijasta.

– Tällä hetkellä noin 50-60 prosenttia seuraamuksista on huomautuksia. Niiden määrää tullaan vähentämään suodattamalla joukosta pienimpiä nopeusrajoitusten ylityksiä, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo. Hän on liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja.

– Tarkoitus on jatkossa toimia niin, että työntekijät käsittelevät ensin kaikki sakot ja rikesakot. Jos viikon päätteeksi käsittelemättä jää pienimpiä nopeusrajoituksen ylityksiä, joista olisi lähetetty kirjallinen huomautus, ne voidaan poistaa järjestelmästä eli tehdä niistä lainmukainen päätös poliisin toimenpiteestä luopumisesta.

Uuden tasapuolisen suodatuksen mahdollistaminen tehostaa liikenneturvallisuuskeskuksen töitä.

Kolmannes lisää työntekijöitä

Pastersteinin mukaan automaattivalvonnalla on luvassa muutenkin myönteisen kehityksen vuosi.

– Saamme palkata 15-20 henkilöä lisää töihin. Työntekijät palkataan tämän vuoden aikana, Pasterstein kertoo.

Liikenneturvallisuuskeskuksessa on tällä hetkellä 45 työntekijää, joten määrä nousee kolmanneksella noin 60 henkilöön.

– Yksi työntekijä käsittelee noin 12 000–14 000 tapausta vuodessa. Tänä vuonna käsittelimme lähes 556 000 seuraamusta, kun tavoite oli 440 000. Ensi vuoden tavoite on 580 000, mutta parhaimmillaan voimme päästä jopa 700 000 kuvaan, jos onnistumme suunnitelmien mukaan.

Automaattivalvontaa lisää, ylinopeuksia vähemmän

Suomessa otetaan tällä viikolla käyttöön myös ensimmäiset kamerat uudesta 60 kameran erästä. Lisähankinnan jälkeen poliisilla on käytössä yhteensä noin 130 automaattivalvontakameraa.

Osa vanhoista kameroista menee poistoon vanhentuneen tekniikan tai huonon kuvalaadun takia ja muutamia kameroita jää varastoon varalle. Loppuja kameroista kierrätetään tolpissa ympäri Suomen. 24 kameroista on liikuteltavia eli sijoitettu poliisin valvonta-autoihin.

– Ylinopeuksien määrä Suomessa on pudonnut dramaattisesti. Siihen ovat vaikuttaneet todennäköisesti rikesakkojen nosto syksyllä 2015 sekä lisääntynyt automaattivalvonta.

– Kun työntekijöidemme määrää on lisätty, pystymme pitämään kameroita päällä aiempaa enemmän. Ennen meillä oli 25–30 kameraa yhtä aikaa päällä eri puolilla Suomessa. Uskon, että pian voimme käyttää 80 kameraa samanaikaisesti.

Paikallinen liikennepoliisi valitsee paikat, jonne kameroita siirretään. Liikenneturvallisuuskeskus puolestaan käyttää kameroita etänä eli säätelee niiden päälläoloaikaa niin, että kuvia tulee keskukseen käsiteltävissä oleva määrä.

– Tänä vuonna alkaa myös uuden laitteiston kilpailutus. Vielä ei tiedetä, mitä se tuo mukanaan. Toiveena on, että meille esitettäisiin mitä erilaisempia teknisiä ratkaisuja, joita voisimme ottaa harkintaan lain puitteissa.

Pasterstein odottaa innolla myös uusia tutkimuksia. Valtioneuvosto on tilannut tutkimuksen rikesakon korotuksen vaikutuksista. Sen odotetaan valmistuvan vielä talven aikana.

Pastersteinin mukaan ajonopeuden vaikutus liikenneturvallisuuteen on kiistaton. Uudet tutkimukset voivat kuitenkin tuoda lisää tietoa siitä, miten sakot, huomautukset ja liikennevalvonta vaikuttavat nopeusrajoitusten noudattamiseen.

– Liikenneturvallisuustyössä on tehty isoja onnistumisia. Kuolemat ja loukkaantumiset liikenteessä ovat vähentyneet, Pasterstein iloitsee.

Automaattivalvonnan tolppia siirretään useissa paikoissa

Näiden peltipoliisien kohdalla välähtää: Itä-Suomen TOP 25 -paikat