Kotimaa

Esimiehetkin olivat ylpeitä Hornet-lentäjän Suhoi-kuvasta - lennoston työnä on olla valmiina taivaalle

Puolustusministeriö julkaisi lokakuussa suomalaisten Hornet-lentäjien ammattitaidon näytteitä. Valokuvissa olivat ne kaksi venäläishävittäjää, jotka olivat hetkeä aiemmin loukanneet Suomen ilmatilaa.

Toinen kuvista oli otettu päivällä. Tarkka kuva levisi pian mediassa. Toinen kuva oli otettu yöllä, pimeässä. Sen ottamiseksi suomalaislentäjän piti lentää lähelle venäläiskonetta, valaista se Hornetin tunnistusvalonheittimellä ja ottaa kuva käsin järjestelmäkameralla.

– Oli se hienoa työtä, esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Joni Mahonen Karjalan lennostosta sanoo kuvista.

– Kun haluaa käsikameralla ottaa kuvan, jossa runkonumerotkin näkyvät, on pakko mennä lähelle. Toisaalta juuri niin tehdään: harjoituksissakin otetaan kuvia toisista koneista.

– Sen takia toimintaa harjoitellaan, jotta siihen on rutiinia. Kansainvälisissäkin harjoituksissa tehdään tunnistamista vastaavia tilanteita.

Karjalan lennosto on suurin

Karjalan lennostosta tuli puolustusvoimauudistuksessa Suomen suurin lennosto, Ilmavoimien suurin joukko-osasto.

Henkilökunnan vahvuus on noin 500. Lisäystä aiempaan on noin sata.

Hornet-monitoimihävittäjiä on noin 30 lennoston päätukikohdassa Siilinjärven Rissalassa. Toiminnan suuruusluokasta kertoo, että Karjalan lennoston lentäjät lentävät noin 60 prosenttia Suomen Hornetien lentotunneista.

– Lennoston päätehtävä on alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden, Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen sanoo.

Lennostot ovat ilmavoimien valmiusyhtymiä.

– Pääjohtokeskuksella on 24/7 valvontakyky. Kokonaiskuva muodostuu tutka-asemilta, muilta sensoreilta ja muilta viranomaisilta saatujen tietojen perusteella, Mahonen sanoo.

– Valmiuspäivystysryhmä on jatkuvassa valmiudessa, mutta he voivat olla ympäri Suomea.

Päivystysvalmiutta ei avata julkisuudessa. Se on salaisuus, missä ajassa milloinkin Hornetit lähtevät tehtäville ja mistä ne lähtevät.

Kansalaisten havaintojen perusteella on tiedossa, että Rissalan lisäksi Karjalan lennoston koneet voivat käyttää tukikohtinaan myös esimerkiksi Helsinki-Vantaata, Turkua, Uttia, Pirkkalaa sekä Pohjois-Suomen kenttiä.

Kansalaiset soittavat joskus toimitukseenkin ilmatilaloukkausten aikaan, että ”sieltä se Rissalasta lähti aamuyöllä. Nähtiin ja kyllä kuultiin”.

Savossa on tapana todeta Horneteista, etteivät äänet haittaa niin kauan kuin ovat omia koneita. Mikkonen arvioi, että lennostolaisista pidetään Kuopion seudulla.

– Uskon, että alueella on ymmärretty lennoston merkitys myös työnantajana ja sitä kautta veronmaksajana. Suhteet muuhun yhteiskuntaan ovat täällä kunnossa, hän arvioi.

Viranomaisyhteistyötä joka viikko

Esikuntapäällikkö Mahosen mukaan etenkin viranomaisyhteistyö kukoistaa nyt Itä-Suomessa.

Vaikka lennoston päätehtävä on sotilaallinen maanpuolustus, muut tehtävät ovat viranomaistoiminnan tukeminen ja kriisinhallinta. Lennoston yksittäisiä työntekijöitä osallistuu kriisinhallintaoperaatioihin, mutta virka-apu muille viranomaisille on viikoittaista.

– Eniten tehtävissä on poliisin pyytämää virka-apua sotilasräjähteiden raivaukseen. Ikääntyvän väestön jäljiltä löytyy yhä useammin aseita ja räjähteitä, Mahonen kertoo.

Lisäksi Ilmavoimat osallistuu ilmakuljetuksiin, ilmanäytteenottoon, materiaalitukeen ja etsintä- ja erityistehtäviin.

Ilmakuljetuksista laajalti huomiota saanut esimerkkitapaus oli, kun Kauhajoen koulusurmien vainajat kuljetettiin Ilmavoimien kuljetuskoneella oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin vuonna 2008.

Ilmanäytteenottoon voi olla tarve tuhkapilven tai esimerkiksi säteilyhavaintojen tarkistamiseksi.

Materiaalitukea on ollut esimerkiksi Kuopion poliisin mahdollisuus kokeilla, olisiko pimeänäkölaitteilla käyttöä poliisin erityistehtävissä.

Virka-aputilanteisiin on sovitut käytännöt, vaikka osa tilanteista onkin harvinaisia. Karjalan lennostosta hälytettiin esimerkiksi lokakuussa hävittäjät vastaan Malagasta Tampereelle tulossa ollutta matkustajakonetta. Ranskan viranomaiset olivat ilmoittaneet sen olevan mahdollisesti kaapattu.

Sisäministeriö ja poliisin päivystävä johto valmistautuivat jo määräämään matkustajakoneen ammuttavaksi alas, jos se olisi suunnannut tahallaan kohti esimerkiksi ydinvoimalaa ja vaarantanut tuhansien ihmisten hengen. Tilanne laukesi kuitenkin ilman ongelmia.

Poimintoja:

- Karjalan lennostoon kuuluvat komentaja ja esikunta, hävittäjälentolaivue, lentotekniikkalaivue, suojausyksikkö, viestitekniikkakeskus, pääjohtokeskus ja huoltokeskus.

- Suurin yksiköistä on lentotekniikkalaivue, jossa työskentelee noin 150 henkilöä. Heille kuuluu koneiden huoltaminen ja korjaaminen.

- Lennoston vastuualueeseen kuuluu laajalti itäinen ja eteläinen Suomi niin, että sillä on koko alueella tutka-asemia ja tukikohtia varsinaisista lentokentistä maantietukikohtiin.

- Lennoston mukaan sen suorituskyky rakentuu osaavasta henkilöstöstä, nykyaikaisista toimintatavoista ja suorituskykyisestä kalustosta.

- Karjalan lennosto on Suomen ilmasta ilmaan -torjuntakyvyn kärkiosaaja.

- Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Rissalaan rakennettiin uusi laivuerakennus. Lennosto odottaa rakentamispäätöstä muun muassa sen kovasti tarvitsemista liikuntatiloista.

- Lennostossa suorittaa varusmiespalvelustaan noin 180–240 varusmiestä.

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden sotilasparaati järjestetään Kuopiossa

Puolustusvoimien uudistus toi luvatun 123 miljoonan säästön