Kotimaa

Henkirikoksista 40 prosenttia teräaseella, 17 prosenttia ampumalla

Suomessa 15 viime vuoden aikana tutkituista henkirikoksista 41 prosenttia tehtiin teräaseella, useimmiten keittiöveitsellä.

Ampuma-aseilla kuoli 17 prosenttia uhreista. Ampumistapauksista jopa 70 prosentilla ampujista ei ollut lupaa käyttämäänsä aseeseen, vaan se oli otettu lailliselta omistajalta tai ase oli kokonaan laiton.

Ampuma-aseen laillisen omistajan tulisi kuitenkin säilyttää asettaan niin, ettei toisilla ole pääsyä käsiksi siihen.

Käsillä olevat välineet vaaraksi

Käsillä olevat terä-, lyömä- ja ampuma-aseet voivat lisätä riskiä, että väkivallan teko päättyy henkirikokseen. Suomalaiset henkirikokset ovat harvoin suunniteltuja.

Henkirikoksista noin puolessa tekijä on aiheuttanut toisen ihmisen kuoleman tekopaikalta käteen sattuneelta välineellä. Teräaseella tehdyistä rikoksista tällaisia oli yli 70 prosenttia tapauksista, tylpällä lyömäaseilla tehdyistä 68 prosenttia ja metsästysaseilla tehdyistäkin 52 prosenttia.

Vain käsiaseilla tehdyissä henkirikoksissa tekijä oli lähes aina tuonut käsiaseen mukanaan tai tarkoituksella hakenut sen jostakin.

Tieto perustuu Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin uuteen tutkinta-aineistoon henkirikoksista 15 viime vuodelta.

Joka viides henkirikos pelkin käsin

Henkirikos tehdään Suomessa useimmiten lyömällä teräaseella, pahoinpitelemällä ilman välinettä tai ampuma-aseella. Eniten, yli 40 prosenttia, henkirikoksista aiheutetaan teräaseella – useimmiten keittiöveitsellä.

Hakkaamiseen, potkimiseen tai kuristamiseen kuolee noin 22 prosenttia uhreista. Ampuma-aseilla kuoli 17 prosenttia uhreista.

– Henkirikosten kokonaismäärä Suomessa on laskenut. Se koskee myös ampuma-aseella tehtyjä henkirikoksia, tutkija Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo.

– Ampuma-aseilla tehtyjen henkirikosten määrän vähentyminen on ollut selvästi jyrkempää kuin muissa henkirikoksissa. Sitä ei kuitenkaan pystytä sanomaan, johtuuko kehitys viranomaisten toimista kuten kiristyneistä lupamääräyksistä vai muusta.

Vaikka kaikki henkirikokset ja myös ampuma-aseilla tehdyt teot ovat vähentyneet, niin juuri luvattomien aseiden osuus on kasvanut.

Metsästysaseilla tehdyistä henkirikoksista vielä 2000-luvun alkuvuosina 48 prosenttia oli tehty luvattomalla aseella. Vuosina 2010–2014 osuus kasvoi 69 prosenttiin.

Myös käsiaseilla tehdyissä henkirikoksissa omaa, luvallista asetta käytti vain alle joka kolmas tekijöistä.

Asialla on väliä henkirikosten määrän ja ehkäisyn kannalta, sillä esimerkiksi keittiöveitsien omistamista ja säilyttämistä ei voida rajoittaa.

Ampuma-aseilla tehtyihin rikoksiin voisi vaikuttaa lupien tiukentamisen sijasta niiden asianmukaisen säilyttämisen parantaminen niin, ettei aseita olisi käsillä esimerkiksi päihdepitoisissa illanvietoissa tai varastettavissa kesämökeiltä ja metsästysmajoilta.

Puukotuksista yhdessä jopa 251 iskua

Aseiden puuttuminenkaan ei kuitenkaan täysin estä henkirikoksia. Etenkin miesten tekemissä rikoksissa juuri muu raaka väkivalta voi johtaa kuolemaan asti.

Harvinaisempia tekotapoja ovat myös hukuttaminen, yliajaminen tai naisten tekotapoina myös myrkyttäminen tai tyynyllä tukahduttaminen.

Aseilla tehdyt rikokset ovat myös keskenään hyvin erityyppisiä. Tutkimuksen mukaan teräaseilla tehdyissä henkirikoksissa haavojen määrä vaihteli yhdestä enimmillään jopa 251:een.

Lähes joka kymmenennessä veitsellä tehdyssä henkirikoksessa haavojen määrä ylitti 30 iskua.

Ampuma-aseilla tehdyissä henkirikoksissa laukausten määrä vaihteli yhdestä seitsemääntoista. Viidesosaan uhreista oli ammuttu kosketuslaukaus.

 

Lisää tilastoja suomalaisista henkirikoksista tiistain Savon Sanomissa.

Viime vuosi oli naisille turvallisin vuosi vuosikymmeniin

Jumala poistuu Suomen oikeussaleista ensi perjantaina

Kommentti: Epäonnistunutta rikostutkintaa ei paikkaa enää mikään

Naisten osuus rikoksissa kasvanut - pahoinpitely-tuomioita yhä enemmän

Poliisiylijohtaja: Organisaatio tehty, seuraavaksi töihin

Henkirikoksista epäiltyinä 1-2 nuorta joka vuosi

Inkilänmäen murhaajille elinkautiset vankeustuomiot

Poliisi kutsui epäiltyä koko ajan tekijäksi

"Rikostutkinta kannattaisi tehdä kerralla kunnolla"

Poliisilla ollut epäiltyjä jo isästä poikaan

Uusimmat

Kotimaa

Kaikki Rauli-myrskyn aiheuttamat sähköviat on korjattu Pohjois-Savossa

Jenni Haukio nosti kirjoituksessaan esille delfiinit: "Surullinen esimerkki eläinten oikeuksien hitaasta etenemisestä"

Rauli-myrsky kuormitti Kuopion hätäkeskusta

Valititko Kelan päätöksestä? Käsittelyajat ovat venyneet jopa yhdeksään kuukauteen

Tampereen pormestari: Katsotaan ensin Särkänniemen hallituksen kokous

Tampereen kaupunginhallitus sai viimein tilannekatsauksen delfiinien siirrosta

Opetusministeri haluaa jokaiselle lukiolaiselle kansainvälisyysjakson

Ministeri Anu Vehviläinen: Asukkaiden ääntä kuunneltava vaalien välilläkin

Berner kiistää ministeriön estäneen kanteiden nostamisen

Ministeriö kielsi Finaviaa nostamasta kanteita entistä toimitusjohtajaa vastaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.