Ihalainen yhtyy presidentti Niinistön kritiikkiin – "Pitää ajatella vähän varpaitaan pitemmälle"

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) korostaa, että Suomen ja Venäjän suhteissa pitää päästä paremmille vesille. Hän perustelee, että Venäjä on tulevaisuudessa tärkeä kauppakumppani Suomelle. Ihalainen tukee presidentti Sauli Niinistöä, joka varoitti keskiviikkona rapauttamasta tahallaan Venäjän suhteita.

– Pitää ajatella vähän varpaitaan pitemmälle. Maltti ja rauhallisuus ovat tarpeen, arvioi Ihalainen Savon Sanomien haastattelussa. Ihalainen vieraili torstaina Kuopiossa SDP:n vaalikampanjakiertueella.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa keskustelua on herättänyt puolustusministeri Carl Haglundin (r.) ja muiden pohjoismaiden ministerien kirjoitus, jossa maiden todettiin tiivistävän yhteistyötään Venäjän toiminnan takia.

Ihalaisen mielestä kannanotto olisi ollut huonosti harkittu, vaikka se olisi annettu jonakin toisena ajankohtana.

Ihalainen kummeksuu ulko- ja turvallisuuspoliittisia vuotoja ja toivoo parannusta seuraavalla hallituskaudella. Valtioneuvoston kanslia kertoi tiistaina pyytäneensä poliisia selvittämään mahdollisesti vääriin käsiin päätynyttä sähköpostiviestintää Jyrki Kataisen (kok.) pääministerikauden ajalta.

– Ei tällaisia vuotoja tai vuotoepäilyjä tarvita yhteiskunnassa. Vaikka eri näkemyksiä on ollut, päätökset on tehty yhdessä. Kaiken ydin on ajan edellyttämän vankan luottamuksen rakentamisen politiikka, Ihalainen opastaa.

Neljän pääpuolueen puheenjohtajat otaksuvat Suomen kaipaavan yhteiskuntasopimusta. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan sote ja turvallisuuspolitiikka ovat hallitusohjelma-asioita. Yhteiskuntasopimuksessa olisi keinoja Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.

Ihalainen uskoo, että pitkäaikainen, Saksan äsken tekemää maltillisempi palkkaratkaisu tukisi kilpailukykyä ja lisäisi vientiä ja työllisyyttä. Palkkasopu edellyttäisi kumppanikseen pienten ja keskituloisten palkansaajien ansiotulon veronkevennyksen.

– Tarvitaan entistä enemmän konsensusta ja kolmikantaa, Ihalainen painottaa.

Työministeriön tuore analyysi kertoo, että uusia työpaikkoja on syntynyt paljon, mutta vanhoja tuhoutunut enemmän. Siksi 200 000 uuden työpaikan synty on saavutettavissa oleva tavoite yhden hallituskauden aikana, mikäli ei oteta työpaikkojen tuhoutumista huomioon. Nettolisäyksenä se ei ole saavutettavissa.

Vuosina 2011-2014 työllisyys on laskenut 9 000 henkeä vuodessa Suomessa.

Tämä nettomuutos kätkee taakseen suuria uusien työpaikkojen syntymis- sekä tuhoutumismääriä. Viime vuosina on syntynyt 46 000 uutta työpaikkaa vuodessa, mutta niitä on tuhoutunut 55 000 vuodessa. Uusia työpaikkoja on syntynyt kaupan alalle noin 41 000. Rakentamisessa on syntynyt liki 23 000 työpaikkaa ja teollisuudessa lähes 18 000.

Ihalainen muistuttaa, että tulevalla hallituksella on monia vaikeita tehtäviä, kuten sote- ja hallintouudistus. Hän korostaa, että seuraavan hallituksen on tehtävä yhteistyötä myös opposition kanssa, jotta tavoitteet saavutetaan.

– Hallituksen strategisessa ohjelmaan pitää kirjoittaa, että asetetaan parlamentaarinen komitea, joka arvioi keskushallinnon, aluehallinnon ja kuntien rakennetta kokonaisuutena, hän ehdottaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto esitti keskiviikkona aluehallintomallia, jonka mukaan ely-keskukset ja aluehallintovirastot pitäisi yhdistää kahdeksaksi lääninhallitukseksi tulevalla hallituskaudella. Ne vastaisivat valtion aluehallinnosta.

– On kaipuuta hajautetun kokoamiseen, Ihalainen toteaa.