Kansanmies löysi kultalohkareen Kalajoelta

Pohjois-Pohjanmaan eteläosista on löytynyt lupaavia malmikiviä.

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n viime vuoden kansannäytteiden pääpalkinto onkin annettu Oulaisiin Tapio Törmäkankaalle. Hänet palkittiin 3 000 eurolla Ylivieskan, Kalajoen, Reisijärven sekä Haapaveden seuduilta löytämistään kulta-, hopea- ja lyijypitoisista lohkare- ja kallionäytteistä.

Parhaimmillaan Ylivieskan näytteissä on kultaa 26,7 grammaa tonnissa ja hopeaa 263 grammaa tonnissa. Kalajoelta löydetyissä lohkareissa on kultaa parhaimmillaan 33,8 grammaa tonnissa.

Geologian tutkimuskeskus jakoi joulukuussa Rovaniemellä kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2015 lähetetyistä kivinäytteistä. Viime vuonna GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 4 000 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 29 kiviharrastajaa yhteensä 16 900 eurolla.

Nilsiäläinen Jorma Myöhänen sai 2 000 euron palkinnon Kuhmosta ja Sotkamosta löytämistään lohkarenäytteistä sekä Paltamosta löydetystä kallionäytteestä, jossa on kuparia 27,10 prosenttia, hopeaa 128 grammaa tonnissa ja kultaa 2,79 gramma tonnissa.

Juukan alueelta Myöhänen on löytänyt ennestään tuntemattomalta alueelta useita kulta-, hopea-, sinkki- sekä kuparipitoisia kookkaita sekä kulmikkaita lohkareita. Kuhmon alueelta Myöhänen on lisäksi löytänyt uudelta alueelta kultapitoisen lohkareen, kultaa 7,56 grammaa tonnissa.

Geologi Jari Nenonen kertoo, että kansannäytetoimintaan kuuluvat yhdenvertaisina malminäytteet, teollisuusmineraalit, korukivet ja luonnonkivet. Joka vuosi vastaanotettujen näytteiden joukossa on erinomaisia löytöjä, jotka johtavat jatkotutkimuksiin.

– Ne antavat yhdessä geologisen tiedon ja tutkimuksen kanssa mahdollisuuden uuden teollisuuden ja työpaikkojen syntymiseen. Ilahduttavaa on myös kasvava korukivien ja erikoisnäytteiden määrä. Tähän on osaltaan vaikuttanut alueellisten kivikerhojen harrastukseen innostava työ. Kansalaisten kiinnostusta geoluontoa kohtaan osoittavat lukuisat sähköpostitse vastaanotetut kysymykset ja valokuvat, joihin vastaamisesta on tullut uusi geologista tietoa levittävä kanava GTK:n kansannäytetoimistolle, hän sanoo.

Tuhannen euron tunnustuspalkinnon saivat kolme kiviharrastajaa. Jussi Mäenpää Nopankylästä on löytänyt kultapitoisen kallioalueen uudesta paikasta Ilmajoelta, jossa kultapitoisuudet ovat parhaimmillaan 1,64 grammaa tonnissa.

Aaro Paananen Toholammilta palkittiin Himangan alueelta löydetyistä useista kultapitoisia lohkareista, joissa kultaa on parhaimmillaan 7,74 g/t. Lohkareet liittyvät Himangan jakson kultamineralisaatioon ja antavat arvokasta lisätietoa alueesta. Antero Rajamäki Parkanosta on lähettänyt Paraisilta kallionäytteitä, jossa on kultaa parhaimmillaan 4,73 g/t, lisäksi näytteissä on kuparia ja kobolttia sekä hieman hopeaa. Löytö on uusi.

500–250 euron harrastuspalkintoja myönnettiin 20 kiviharrastajalle eripuolilta Suomea löydetyistä lupaavista kivinäytteistä. Palkintoja mietittäessä otettiin huomioon myös näytteen lähettäjän muu kiviharrastusta edesauttanut työ.

Korukivi- ja mineraaliharrastajan 500–250 euron palkintoja myönnettiin neljälle kiviharrastajalle.

Pirjo Koski on tutkinut säännöllisesti Laitilan ja Mynämäen alueen toiminnassa olevia kivilouhoksia, joista hän on lähettänyt runsaasti näytteitä jatkotutkimuksiin. Joel Dyer on tunnistanut alueille uusia mineraaleja. Työparina he ovat tehneet merkittäviä mineraalihavaintoja. Satu Väisänen on löytänyt Oriveden Eräjärveltä, Viitaniemen louhokselta 691 karaatin jalotopaasin. Kysymyksessä on suurin jalotopaasilöytö yli kolmeenkymmeneen vuoteen Viitaniemeltä.

Marko Haapala on löytänyt ventifakteja, tuulenhiomia kiviä, uudesta löytöpaikasta Oulun seudulta. Lisäksi hän on luonut korukivistä ja malmimineraaleista nettiin korkealaatuisten valokuvien sivuston.