Kasvusairaudet löytyvät paremmin uusilla kasvukäyrillä

Lasten lyhytkasvuisuuteen johtavat kasvusairaudet voi tunnistaa ja diagnosoida nykyistä aiemmin, kun käytetään uudistettuja kasvukäyriä ja seulontamenetelmiä. Tämän osoittaa lääketieteen lisensiaatti Antti Saaren Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan tekemä väitöstutkimus Lasten kasvun seurannan uudistaminen Suomessa.

Kasvuun vaikuttavat sairaudet oli mahdollista tunnistaa noin kuusi kertaa paremmin ja usein selvästi aiemmin, kun verrattiin automatisoitua kasvun seurantajärjestelmää perinteiseen käsin tapahtuvaan laskentaan perustuvaan menetelmään.

Väitöstutkimuksen mallisairauksista Turnerin oireyhtymä oli seulottavissa erinomaisella tarkkuudella ja keliakia hyvällä tarkkuudella.

– Tutkimuksen perusteella arvioitiin, että iso joukko Turnerin oireyhtymää sairastavista tytöistä voitiin löytää jo alle kahden vuoden iässä, Saari kertoo.

Oireyhtymä on tytöillä esiintyvä kromosomipoikkeavuus, joka aiheuttaa usein lyhytkasvuisuutta.

Keliakiatutkimuksen lähtöajatuksena oli, että se löytyy useimmiten suolisto-oireiden takia ennen kuin sairaus ehtii hidastaa pituuskasvua.

– Oli kuitenkin yllätys, että isolla joukolla keliakiaa sairastavista lapsista kasvu oli poikennut jo ennen kuin tauti oli diagnosoitu.

Saaren tutkimuksessa laadittiin aluksi uudet kasvukäyrät suomalaisille lapsille käyttämällä noin 72 000 lapsen kasvuaineistoa. Vuosina 1983–2008 syntyneiden terveiden nykylasten havaittiin kasvavan keskimäärin pidempinä kuin aiemman noin 40 vuotta vanhan kasvukäyräaineiston lapset, jotka syntyivät vuosina 1956–1976.

Poikien aikuispituus oli lisääntynyt 178.9 cm:stä 180.7 cm:iin (+1.8 cm) ja tyttöjen 165.6 cm:stä 167.5 cm:iin (+1.9 cm).

– Tutkimuksemme osoitti myös, että jos käyttäisimme Suomessa WHO:n kasvukäyriä, niin iso joukko kasvusairauksia jäisi seuloutumatta. Suomalaiset lapset kasvavat pidempinä kuin WHO:n käyrillä, Saari kertoo.

Kasvukäyrien tukena käytetään seulontasääntöjä rajojen määrittelemiseksi terveelle ja poikkeavalle, jatkotutkimuksia vaativalle kasvulle. Väitöstutkimuksessa laadittiin tutkimusnäyttöön perustuvat uudistetut seularajat pituudelle, painolle ja niissä tapahtuville muutoksille.

Uudet kasvukäyrät valmistuivat jo neljä vuotta sitten, mutta useissa suomalaisissa neuvoloissa on vielä käytössä vanhat kasvukäyrät. Saari arvioi, että noin vajaalla kolmasosalla neuvoloista on käytössään uudet kasvukäyrät.

– Uusien kasvukäyrien käyttöönotto on tapahtunut valitettavan hitaasti Suomessa. Pari viikkoa sitten uudet kasvukäyrät saatiin käyttöön suurimpaan osaan yliopistollisista sairaaloista. Tietojärjestelmien päivittyminen on ollut suurin syy hitauteen. Kaikki tietojärjestelmätoimittajat eivät ole niitä vielä tarjonneet, tai muut syyt ovat estäneet niiden käyttöönoton.

Vanhoilla kasvukäyrillä ei välttämättä tunnisteta lyhytkasvuisuuteen johtavia sairauksia. Vastaavasti jotkut lapset luokitellaan pitkiksi, vaikka he olisivat normaalipituisia.

Saari valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion yliopistosta vuonna 2005. Väitöstilaisuus on 28.3. kello 12 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa auditorio 2:ssa.