Kauko-ohjattavan kuvauskopterin ohjaaja voi syyllistyä ilmaliikennejuopumukseen

Miehittämättömän kuvauskopterin lennättäjä voi syyllistyä ilmaliikennejuopumukseen, vaikka hän käyttäisi lentotyössä kuvausta tehdessään pientä kauko-ohjattajaa dronea.

Ilmaliikennejuopumukseen syyllistyy, jos kauko-ohjattavaa kopteria lennättäessään on vähintään 0,5 promillen humalassa tai ohjaajan suoritus on muuten huonontunut tehtävän vaatimaan suoritukseen alkoholin tai muun huumaavan aineen takia.

Monelle voi olla yllätys, että kauko-ohjattava lentävä laite katsotaan ilma-alukseksi, jos sitä käytetään lentotyössä eli lennättäjä esimerkiksi myy ilmasta ottamiaan kuvia jollekin taholle tai tekee kuvauslentoja työtehtävällä kuvatakseen, valvoakseen tai tarkastaakseen jotain ilmasta käsin.

Kauko-ohjattavia laitteita kutsutaan Suomessa nykyään yleisesti droneiksi. Lain mukaan ne jakautuvat kuitenkin kauko-ohjattaviksi ilma-aluksiksi ja lennokeiksi.

Jos esimerkiksi kuvauskopteria käyttää vain harrastuskäytössä, kyse on lain mukaan lennokista.

Lennokkia eivät koske ilma-alusten lait, mutta lennokin lennättäminenkin katsotaan ilmailuksi.

Ilmailun kielto- ja rajoitusalueet koskevat kaikkea ilmailua.

Lisäksi sekä ilma-alus että lennokki pitää merkitä nimellä ja yhteystiedoilla, joilla omistaja tai lennättäjä löytyvät.

Jos kuvauskopterin lennättäjä rikkoo ilma-aluksen tai lennokin ohjaajia koskevia määräyksiä tai säädettyjä velvollisuuksia lennon valmistelusta tai suorittamista, ohjaaja syyllistyy ilmailurikkomukseen, josta viranomainen voi määrätä sakkoja.

Dronejen määrä Suomessa on vasta kasvamassa. Monet lain kohdat eivät ole vielä käytännössä olleet käytössä.

Esimerkiksi poliisi ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi eivät tiedä Suomesta vielä yhtään tapausta, josta kauko-ohjattavan ilma-aluksen ohjaajaa olisi epäilty ilmaliikennejuopumuksesta.

Dronejen käytön yleistyessä tapauksia kuitenkin uskotaan tulevan viranomaisia vastaan.

Multikopterin lennättäjän on perehdyttävä säännöksiin itse