Kirkot valmiit antamaan suojaa turvapaikanhakijoille - uusi ohje

Kirkot ovat valmiita auttamaan kirkosta turvaa hakevia maahanmuuttajia. Suomen kirkot ovat kertoneet kannastaan myös Maahanmuuttovirastolle ja poliisille.

Seurakunnat ovat saaneet uuden ohjeistuksen Suomen ekumeeniselta neuvostolta, mitä tulee huomioida, jos joku hakee turvaa kirkosta.

Tarkoitus, että kaikki työntekijät tietävät, miten heidän työpaikallaan asiassa toimitaan. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat ovat kirkkoherrojen johdolla käyneet läpi, miten yleiseen ohjeistukseen suhtaudutaan paikallisesti.

– Kirkkoturva on vanha ortodoksisen ja katolilaisen kirkon käytäntö, josta on tullut vanha perinne koko kristillisessä kirkossa. Suomalaisessa kulttuurissa kirkkoturvan tarve on ollut harvinaisempaa, pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen Suomen ekumeenisesta neuvostosta sanoo.

Pöntisen mukaan Suomessa on ollut ohjeistus kirkkoturvasta jo vuodesta 2007 asti, mutta ohjeistus on nyt tehty uusiksi.

Arkkipiispa Kari Mäkinen Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta sanoo, että tuen tarve ei ole vain kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla.

– Kielteisen päätöksen saaminen on kova paikka. On tärkeä, että ihminen otetaan silloin tosissaan ja vakavasti, Mäkinen sanoo.

– Hän voi tarvita neuvoja, miten hän saa oikeudellista apua. Kyse voi olla kuitenkin myös esimerkiksi henkisestä tuesta, ettei hän jää tilanteessa yksin.

– Lisäksi kyse voi olla myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista, joilla kotouttaminen ei jostain syystä onnistu. Hätänä voi olla esimerkiksi, ettei omaa perhettä saa luokseen, kun perheiden yhdistäminen on tehty Suomessa lähes mahdottomaksi.

Mäkisen mielestä on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys, millä tavoin kielteisen päätöksen saaneita voidaan auttaa.

– Jos kielteisen päätöksen saanut irakilaisperhe poistetaan vastaanottokeskuksesta, mutta heitä ei voida poistaa maasta, on kaikkien yhteinen haaste pohtia, miten heitä sitten autetaan.

Suomessa ei ole tilastoitu kattavasti, kuinka moni turvapaikanhakija on hakenut apua kirkoista, mutta Mäkisen ja Pöntisen mukaan tilanteita tulee nyt vastaan etenkin Etelä-Suomessa paljon.

Kuopiossa kirkoista ei ole haettu nyt turvaa.

– Helsingissä kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita on tehnyt itsemurhia. Kirkoilla on paljon tekemistä, että avun tarvitsijoita ei jätettäisi yksin vaikeaa elämänvaiheeseen, Pöntinen sanoo.

Mäkinen arvioi, että avun pyytäjien määrä seurakunnissa voi vielä kasvaa, kun hallitus vastikään päätti lyhentää päätösten valitusaikoja.

– Valitusaikojen lyhentyminen on huono asia.

Perustarkoitus on, että jos henkilö hakee apua kirkosta, häntä autetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa eli esimerkiksi selvitetään maahanmuuttoviranomaisten ja poliisin päätökset ja onko niihin vielä valituskanavia.

Tarkoitus ei ole piilotella eikä uhmata, vaan antaa tukea ja korostaa inhimillisyyttä.

Samalla kristillisten kirkkojen ekumeeninen neuvosto pitää yllä keskustelua asiasta.

– Toive olisi, ettei lopulta näitä tilanteita tulisi, arkkipiispa sanoo.