Kuntien ulkoistamisratkaisut sekoittamassa euroja ja sote-pakkaa

Monet kunnat ovat ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityisille yrityksille. Työterveyshuollon hallitus jätti sote-uudistuksen ulkopuolelle.

Nämä kaksi asiaa aiheuttavat ongelmia maakunnille. Niiden pitää selvittää, kenen palveluja kansalaiset käyttävät, jotta maakunnat osaavat maksaa korvaukset oikein.

– Esimerkiksi Sysmä on ulkoistanut sote-palvelunsa Attendolle, mutta Sysmän kunnan valinta ei sido sysmäläisiä mitenkään. Asiakas voi valita palveluntuottajan vaikka Lahdesta, kertoo keskustan lääkärikansanedustaja, Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajana toiminut Martti Talja.

Taljan mukaan Sysmän kunnan sopimus siirtyy maakunnalle ja sitä on arvioitava uudelleen. Jos esimerkiksi kymmenen prosenttia sysmäläisistä valitsee jonkin muun kuin Attendon palvelun tuottajaksi, maakunnan ei pidä maksaa alkuperäisen sopimuksen mukaisesti sadasta prosentista korvausta Attendolle vaan 90 prosentista ja muille palvelun tuottajille kymmenen prosenttia.

– Tämä on tarkka paikka, ettei samoista kansalaisista makseta kahta kertaa, Talja sanoo.

Sopimukset otettu huomioon

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että kuntien ulkoistamissopimukset ovat hyvin erilaisia ja ne on otettu lakiesityksen valmistelussa huomioon. Ongelmat on kyettävä ratkaisemaan rahoitusratkaisun kautta.

– Sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, että maakunta maksaisi samasta asiakkaasta kaksi kertaa, Rehula sanoo.

Työterveyshuoltokin ongelmana

Taljan mukaan sama ongelma koskee työterveyshuoltoa, jonka asiakkaina on 1,6 miljoonaa suomalaista.

– Hakeutuuko kansalainen työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen asiakkaana vai valinnanvapauden asiakkaana samalle palveluntuottajalle? Osa tulee hoidettavaksi valinnanvapauden puitteissa ja osa työterveyshuollon puitteissa. Silloin kustannus ei ole maakunnalle sama, Talja kertoo.

Taljan mukaan jatkossa on selvitettävä tarkkaan, onko työnantaja vakuuttanut ainoastaan pakollisen työterveyshuollon vai onko työnantaja ottanut vakuutuksen, jolloin työntekijällä on oikeus hakeutua myös sairauden takia työterveyshuollon piiriin.

– Valinnanvapausasiakkuuden perusteella maksettavassa vuosikorvauksessa tulee huomioida työterveyshuollon samanaikainen asiakkuus.

Tiedon kuljettava

Rehulan mukaan myös työterveyshuoltoa koskevat ongelmat on yritetty huomioida rahoitusratkaisussa.

– Toinen kysymys on se, miten tietojärjestelmät alkavat keskustella keskenään. Luotan siihen, että ne alkavat keskustella keskenään, mikä hälventää osan ongelmasta.

Ylä-Savo näyttää mallia

Hallitus aikaistaa sote-uudistuksen toimeenpanoa ja antaa maakunnille ja kunnille mahdollisuuden pilotteina kokeilla valinnanvapautta jo vuonna 2018.

– Alkuinnostus on ollut kova, Rehula vastaa kysymykseen, onko pilottimaakuntia ilmoittautunut.

Hän jatkaa, että meneillään olevista viidestä pienemmästä pilotista on saatu arvokasta kokemusta muun muassa siitä, kulkeeko tieto vai ei. Yksi myönteisimmistä palautteista on tullut Ylä-Savosta, jonne on syntynyt uusi pk-lääkäriyritys.

– Kun se pääsi palvelusetelikokeiluun, heillä on intoa ja halua olla suunnannäyttäjä. Ylä-Savossa se näkyy vastoin kaikkia etukäteisajattelua, Rehula kertoo.

Rehula myöntää: Täsmennykset lisänneet monimutkaisuutta