Kotimaa

Lähes joka kolmannella julkista tukea saaneella laajakaistayhtiöllä talousongelmia

Julkisella tuella laajakaistayhteyksiä rakentaneista toimijoista lähes joka kolmas on taloudellisissa vaikeuksissa. Nämä yritykset odottavat nyt helpotusta tilanteeseensa vireillä olevasta lakimuutoksesta.

Lakimuutos pienentäisi rahoituskuluja myös niiltä yrityksiltä, joiden hankkeet maakuntien liitot kilpailuttivat ennen 21.11.2012 voimaan tullutta laajakaistatukilain muutosta.

– Vanhan lain aikaan käynnistetyt hankkeet ovat tosi hankalassa tilanteessa. Lakihan parani jo, ja nyt odotamme uutta lakimuutosta, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen Keski-Suomen Valokuituverkoista.

Keski-Suomen Valokuituverkkojen tilanne on toimijoista haasteellisin, sanoo ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

– Käsittääkseni muilla yhtiöillä ei ole akuuttia kriisiä.

Aikaisemmin ongelmia oli eniten Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, mutta Pullisen mukaan velkasaneeraukseen pääsy on vakauttanut sen tilannetta.

Ongelmia ovat aiheuttaneet erityisesti rakentamisen odotettua korkeampi hinta, rahoituskustannukset ja lainojen lyhyet takaisinmaksuajat, selviää Viestintäviraston marraskuussa tekemästä selvityksestä.

Selvityksen mukaan tukea saaneista 21 yhtiöstä tai osuuskunnasta kahdeksalla on joko haastava tai epävarma taloustilanne. Nämä toimijat ovat vastanneet yhteensä 35:stä valtion tai EU:n tukemasta laajakaistahankkeesta. Tilanne ei Pullisen mukaan ole merkittävästi muuttunut.

Tilanne on haasteellinen Keski-Suomen Valokuituverkoilla, Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulla, Pielisen Tietoverkko-osuuskunnalla, Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunnalla ja Ranuan Kuituverkot Oy:llä. Epävarmaksi kuvaillaan Andelstaget Optowestin ja Kairan Kuitu Oy:n tilaa.

Pullisen mukaan ei ole mahdotonta, että jokin yhtiöistä kaatuisi. Silloin liittymän omistajien tilanteen ratkaisisi konkurssipesä.

Jopa sadan prosentin takaus

Lakimuutoksessa tilannetta helpottaisi muun muassa tuki-intensiteetin nousu, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkkojen Janne Paunonen.

– Tuki-intensiteetti nousisi 66 prosentista 90 prosenttiin ja tuesta 50 prosenttia voisi saada etukäteen, kun tukipäätös on tehty.

Nämä muutokset on tehtiin jo edellisessä lakimuutoksessa, mutta ne eivät koske sitä ennen kilpailutettuja hankkeita.

– Tavoitteena olisi, että 90 prosentin tuki-intensiteettiä voitaisiin soveltaa kaikille hankkeille, jopa sellaisille, joille tukea on jo maksettu. Tämä tarkoittaisi sitä, että nämä hankkeet voisivat saada jopa sadan prosentin kunnan takauksen. Silloin yhtiöt voisivat hyödyntää edullisempia lainaehtoja, kertoo Pauli Pullinen.

Ministeriö ehdottaa lakiesityksessä myös, että väestötiheyteen perustuva rajoitus poistettaisiin. Lisäksi verkon tukikelvottoman osuuden pituus lyhennettäisiin kahdesta kilometristä sataan metriin.

– Tämä tarkoittaisi, että tukiosuus jonkin verran nousisi, sanoo Pullinen.

Lakiesitys on nyt eduskunnassa ja myös Euroopan komission pureksittavana. Ministeriö lähetti komissiolle lisäselvityksiä viimeksi viikolla 14 eli huhtikuun alussa.

Yksi lain uudistuksen syistä ovat Pullisen mukaan juuri laajakaistayritysten talousvaikeudet.

– Toinen syy on se, että hankkeet eivät ole kauhean hyvin edistyneet ja olemme saaneet palautetta, että tukiehdot ovat aika haastavat.

Osa kunnista ottanut riskejä

Osa laajakaistahankkeisiin osallistuneista kunnista on ottanut merkittäviä riskejä, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessaan viime vuonna. Tarkastuskertomuksen mukaan tähän vaikuttivat osaltaan kuntien maksuosuusluokitus ja sen muuttumattomuus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset.

– Alun perin kuntien piti osallistua laajakaistahankkeiden rahoitukseen vain tietyllä rahoitusosuudella, joka vaihteli kahdeksasta prosentista 33:een, mutta tämä ei aina riittänyt hankkeiden rahoittamiseksi. Tällöin kunnat tukivat hankkeita lainoituksella ja takuilla. Laajakaistahankkeet oli kuitenkin tarkoitettu toteutettavaksi ja toimimaan terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta. Jos hankkeeseen on pistetty paljon kunnan rahaa, mutta kannattavaa liiketoimintaa ei synny, tämä vaikuttaa kunnan talouteen, sanoo tilintarkastusneuvos Matti Mattila Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Moni laajakaistayritys on joko kokonaan tai osittain alueensa kuntien omistama.

– Kuntien osallistuminen toi mukaan uuden poliittisen päätöksenteon kerroksen. Tätä kautta on ehkä tullut mukaan sellaisia elementtejä, joita terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta ei olisi mukaan otettu, pohtii Mattila.

Myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajia ovat alueen kunnat holding-yhtiön kautta.

– Jos tilanne pahenisi niin se voisi vaikuttaa sielläkin. Keskusteluja omistajakuntien kanssa käydään koko ajan, jotta ne tietävät, missä mennään, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.

Kaikki kunnat eivät ole lähteneet mukaan hankkeisiin. 

3,7 euroa per metri

Nopea laajakaista -hankkeen tavoitteena oli saada nopea laajakaista jokaiseen kotiin Suomessa. Hanke alkoi vuonna 2008.

Alun perin kaikkien tukien piti olla myönnetty vuoden 2015 loppuun mennessä, nyt vuoden 2019.

Tukea on myönnetty vain haja-asutusalueille, joilla asuu vähemmän kuin 5,4 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.

Valtion tai EU:n tukia saaneista laajakaistahankkeista oli vuoden 2016 loppuun mennessä valmistunut 136. Tukea oli silloin myönnetty yhteensä 74,2 miljoonaa euroa.

Laajakaistaverkkoa oli vuoden 2016 lopussa rakennettu 20 000 kilometriä. Valtion tai EU:n tukea oli myönnetty noin 3,7 euroa per rakennettu verkkometri.