Lapsiasiavaltuutettu ottaisi puhelimet ensimmäisillä luokilla kokonaan pois – "Puhe diginatiiveista on suurta hölmöyttä"

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila katsoo, että perusopetuksen ensimmäisillä luokilla älylaitteiden käyttö tulisi rajata minimiin.

Opetuksen laitekeskeisyys on Kurttilan mukaan uhka lasten perusvalmiuksien kuten lukutaidon kehittymiselle. Koulussa tulisikin keskittyä opetukseen ja oppimiseen, jotta laitteet voidaan ottaa välineiksi myöhemmin.

– Kouluympäristö pitäisi rauhoittaa. Sen pitäisi olla vastakulttuuri, jossa kaikkialla ympäröivä virike- ja laitepaljous ei olisi läsnä, lapsiasiavaltuutettu painottaa.

– Puhe diginatiiveista on aikuisten suurta hölmöyttä. Olen nähnyt hienosti tehtyjä sähköisiä esityksiä, mutta sisältö on höttöistä.

Myös käytäntö, jossa omat laitteet tuodaan kouluun ja osaksi opetusta, on Kurttilan mukaan haitallinen. Kaikki vanhemmat eivät voi tai halua ostaa lapsilleen älypuhelinta, hän huomauttaa. Puhelimen lisäksi liittymät aiheuttavat kustannuksia perheille.

– Tämä on ongelmallista perusopetuksen maksuttomuuden kannalta. Kun laitteita ei käytettäisi koulussa, huoltajatkin arvioisivat lapsen tarpeita esimerkiksi puhelimelle realistisemmin. Nyt heihin kohdistuu suuri paine hankkia syksyisin reppu ja puhelin.

Koulumaailman osalta kyse on ennen muuta poliittisesta päätöksenteosta ja kansallisista linjauksista, jossa digitaalisuuteen on suhtauduttu Kurttilan mielestä liian kritiikittömästi.

Yhä kalliimpien älypuhelimien hankkiminen yhä nuoremmille lapsille heijastelee suurempaa kehityskaarta, jossa aikuiset kuluttavat lapsiin ylipäätään yhä enemmän. Näin ajattelee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen apulaisprofessorina aloittava Minna Ruckenstein.

– Vähävaraiset vanhemmat karsivat omista menoistaan, jotta saisivat tarjottua lapsille tietynlaiset vaatteet, harrastukset tai esimerkiksi puhelimen. Lasta pyritään viimeiseen asti suojelemaan osattomuuden kokemuksilta.

Ruckenstein on mukana pohjoismaisen tutkijaverkoston hankkeessa, jossa puhelimien käyttöä ei lähestytä ongelmana vaan kiinteänä osana lasten todellisuutta.

– Aikuiset monesti heijastavat lapsiin omia käsityksiään siitä, mitä lapsuus on ja mitä lapsista halutaan tulevan. On selvää, että älypuhelimien kanssa lapsista kasvaa erilaisia, tutkija sanoo.

Suomessa tutkimuksessa on keskitytty 11–12-vuotiaisiin lapsiin, jotka kuvaavat suhdettaan puhelimeen hyvin tunnepitoisesti. Puhelin on ”koko elämä” tai ”sielunkumppani”.

– Ongelmallisinta on mielestäni se, että lasten arki on niin kytköksissä mobiililaitteiden ja sosiaalisen median kaupalliseen logiikkaan. Suuret toimijat kuten Google ja Facebook saavat lähes täydellisen näkyvyyden lasten arkeen ja siihen kuinka saada lapset mahdollisimman koukuttuneiksi palveluihin ja tuottamaan mahdollisimman paljon sisältöä. Tämä toimintaperiaate ei avaudu täysin edes aikuisille, Ruckenstein huomauttaa.

Juuri koukuttavuuden vuoksi lapset tarvitsevat aikuisia asettamaan rajoja puhelimien käytölle, toteaa aivotutkija Mona Moisala.

– Pelit on suunniteltu siten, että ne tekevät mahdollisimman riippuvaiseksi. Lasten itsesäätelytaidot ovat vielä niin kehittymässä, että vanhempia tarvitaan tueksi.

Älypuhelimet ovat ilmiönä ja tutkimusalueena niin uusi, että vielä ei tiedetä tarkkaan, miten ne vaikuttavat lasten ja nuorten aivoihin.

– Tutkimustiedon valossa selkeintä on vaikutus uneen. Laitteiden käyttö tuntia ennen nukahtamista heikentää unen laatua ja vähentää unta. Uni taas on äärimmäisen tärkeää oppimiselle ja aivojen palautumiselle. Tämän vuoksi asiaan on syytä kiinnittää huomiota, Moisala sanoo.

Aivot kukoistavat monipuolisessa ympäristössä, joka tarjoaa erilaisia virikkeitä.

– Älypuhelinten sisällöt ovat usein nopeatempoisia. Aivot ovat helposti jatkuvasti ylivirttyneessä tilassa, jossa kyky sietää joutilaisuutta heikkenee. Aika pienillekin lapsille voisi opettaa rentoutumistaitoja, Moisala pohtii.

 

Vanhempien käytöksellä on vaikutusta

Kasvokkainen vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on lapsen kehityksen kannalta tärkeää, toteaa aivotutkija Mona Moisala. Esimerkiksi kielen kehittymisen kannalta lapsen on tärkeä nähdä toisen ihmisen puhuvan. Siksi aivan pienten lasten ei suositella viettävän ruudun ääressä juurikaan aikaa.

Vanhempien tulisi muistaa olla itse läsnä vuorovaikutustilanteissa.

– Hiljattain on alettu tutkia sitä, miten vanhempien älypuhelimen käyttö vaikuttaa sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Se, että vanhemman huomio herpaantuu jatkuvasti, voi aiheuttaa lapselle stressiä. Asiaa kuitenkin vasta tutkitaan, Moisala sanoo.

Ekaluokkalaisten älypuhelimet herättivät keskustelua verkossa – "Pärjättiinpä myökin iliman minkäänlaista puhelinta"

Kuopiolaiselle ekaluokkalaiselle hankitaan älypuhelin – "Haluan, että saan otettua tyttöön yhteyden"