Miehiä hakeutuu lähihoitajiksi enemmän kuin koskaan

– Mietin lähihoitajakoulua jo yläkoulussa. Viimeistään ensimmäisen harjoittelun jälkeen varmistui, että olen oikealla alalla, Eetu Remes sanoo.

–Täydellisellä alalla, Santeri Hänninen lisää.

Remes ja Hänninen opiskelevat ensimmäistä vuotta lähihoitajakoulutuksessa Savon ammatti-ja aikuisopistossa. Mies ei ole lähihoitajakoulussa enää harvinaisuus, sillä alalle hakeutuu enemmän miehiä kuin koskaan.

Remeksen ja Hännisen kanssa samassa parinkymmenen opiskelijan ryhmässä on poikkeuksellisen paljon miesopiskelijoita, tänä vuonna yhteensä viisi. Myös muissa vuosikurssin ryhmissä on vähintään pari miestä.

Ammattiopistolla järjestettiin maanantaina valtakunnallinen lähihoitajapäivä kuudennen kerran. Tapahtumalla Suomen lähi-ja perushoitajaliitto Super haluaa muistuttaa lähihoitajan työn yhteiskunnallisesta merkityksestä. Opiskelijoita kiinnostivat etenkin kysymykset palkasta ja työajoista.

 

Vaikka alalle hakeutuu miehiä nyt poikkeuksellisen paljon, valtakunnallisesti miehiä työskentelee lähihoitajina kuitenkin vielä hyvin vähän. Superin 84000 jäsenestä vain noin 4500 on miehiä.

–Tavoitteena on, että miehiä ja naisia työskentelisi alalla yhtä paljon. Siihen on kyllä vielä matkaa, mutta miesten määrä alalla on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, Kaija Räty sanoo. Hän on Superin pääluottamusmies Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.

Lähihoitajiksi kouluttautuvat miehet hakeutuvat pääasiassa ensihoidon tehtäviin. KYSin Superin ammattiosaston puheenjohtaja Arja Korhonen on sitä mieltä, että miehille on tarvetta muuallakin sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävissä.

Rädyn mukaan viime vuosina miehet ovatkin hakeutuneet erilaisiin tehtäviin, aina varhaiskasvatuksesta vanhustyöhön.

 

Myös Eetu Remes ja Santeri Hänninen tähtäävät ensihoidon tehtäviin. Kokemusta on kuitenkin ehtinyt karttua jo sekä vanhustyöstä että päiväkodista. He ovat tyytyväisiä siihen, että työmahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset.

–Työpaikka on varmasti tiedossa heti, kun valmistuu, he sanovat.

Räty vahvistaa, että Kuopion seudun lähihoitajaopiskelijat työllistyvät erinomaisesti heti valmistumisen jälkeen.

–Paikkakuntien välillä on suuria eroja ja luonnollisesti suurimmissa kaupungeissa työllistyminen on varminta. Kuopio on tässä listauksessa kymmenen kärjessä, Räty sanoo.

 

Viisi prosenttia lähihoitajista on miehiä

Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna 1993, ja vuosittain lähihoitajia valmistuu noin 8000.

Superin jäsenistössä lähihoitajista 95 prosenttia on naisia ja 5 miehiä. Yhteensä Superin jäseniä on 84000.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Superin edustamia lähihoitajia on noin 250. Kuopion kaupungin terveydenhuollossa heitä on noin 650.

70 prosenttia kaikista lähihoitajista työskentelee kuntien palveluksessa.