Näin musiikki vaikuttaa – Aivoihin jopa rakenteellisia muutoksia

Musiikilla on paljon aivotoimintaa edistäviä vaikutuksia, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat. Musiikin ja puheen aivomekanismeihin sekä musiikkipohjaisiin kuntoutusmenetelmiin on perehtynyt tutkija, psykologian dosentti Teppo Särkämö Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

1. Miten musiikin on todettu vaikuttavan aivoihin?

Musiikin vaikutuksista terveisiin aivoihin on tehty 20 vuoden aikana paljonkin tutkimusta muun muassa verenkiertoa ja sähköistä toimintaa mittaavilla aivokuvantamismenetelmillä.

Musiikki aktivoi lähes kaikkia aivoalueita. Syvien limbisten aivoalueiden sekä ohimo-, otsa- ja päälakilohkojen aktivaatio liittyy tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointiin, motoriikkaan, kieleen ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen.

2. Voiko musiikki auttaa aivosairauksista kuntoutumisessa?

Musiikin voimasta on jo melko paljon tutkimusnäyttöä etenkin aivohalvauspotilailla. Sekä kuunnellusta että itse tuotetusta musiikista voi olla apua.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että mielimusiikin päivittäinen kuuntelu alkuvaiheessa kolmen kuukauden ajan edisti muistin ja tarkkaavaisuuden kuntoutumista ja paransi mielialaa.

3. Millainen oma musisointi edistää kuntoutumista?

Musiikin kuuntelusta voi olla hyötyä, mutta itse tuotettu musiikki voi olla vielä monipuolisempi tapa aktivoida aivoja.

Afasia-potilaille etenkin laulupohjaisesta kuntoutuksesta voi olla apua puheen tuottamisessa.

Musiikin rytmiä voidaan hyödyntää, kun kuntoutetaan aivohalvauspotilaiden osittain halvaantunutta raajaa. Myös vaikkapa rumpujen tai pianon soittamisella voidaan edistää käsien motorista kuntoutumista.

4. Miten musiikki näkyi tutkimuspotilaiden aivoissa?

Lauluun ja soittoon pohjautuvan kuntoutuksen on havaittu muokkaavan otsalohkojen puhe- ja liikealueiden rakennetta ja toimintaa.

Uusimmassa tutkimuksessamme (2014) analysoimme, millaisia muutoksia aivohalvauspotilaiden aivoissa tapahtui musiikin kuuntelun seurauksena. Varsinkin niillä potilailla, joilla oli vasemman aivopuoliskon vaurio, musiikin kuuntelu sai aikaan selviä rakenteellisiakin muutoksia. Aivoalueet laajenivat erityisesti etuotsalohkolla sekä limbisillä eli tunne-elämää säätelevillä alueilla.

5. Käytetäänkö musiikkia aivovammapotilaille?

Musiikkiterapiaa hyödynnetään heidänkin kuntoutuksessaan, mutta tieteellistä tutkimusta siitä on toistaiseksi vähän.

Helsingin yliopistossa on paraikaa käynnissä tutkimushanke aivovammojen soittopohjaisesta kuntoutuksesta.

6. Mitä musiikin käytöstä tiedetään muistisairaiden hoidossa?

Musiikin vaikutus tunteisiin, mielialaan, vireystilaan ja muistoihin säilyy usein dementiasairauden, kuten Alzheimerin taudin, edetessäkin. Musiikkiterapiasta voi olla hyötyä etenkin neuropsykiatristen oireiden lieventämisessä.

Yhdeksän kuukauden seurannalla (tutkimus 2014) selvitettiin säännöllisten musiikkiaktiviteettien vaikutusta lievään tai keskivaikeaan muistisairauteen. Laulamisella ja musiikin kuuntelulla oli myönteisiä vaikutuksia vanhusten kognitiiviseen toimintakykyyn, mielialaan ja jossain määrin muistin toimintaankin. Lapsuudesta ja nuoruudesta tuttu musiikki herätti vanhuksissa muistoja, eli vanhojen asioiden muistaminen saattoi parantua.

7. Mihin muuhun musiikkia käytetään terapiana?

Musiikkipohjaista kuntoutusta käytetään maailmalla melko yleisesti myös kivun lieventämisessä sekä erilaisiin somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin liittyvien mielialaoireiden hoidossa.

Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella tehdyssä tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia musiikkiterapiasta aikuisten masennuksen hoidossa. Ahdistuneisuus väheni, mieliala ja toimintakyky paranivat.

8. Voisiko musiikista olla hyötyä tarkkaavaisuushäiriössä tai autismissa?

Tutkimus musiikista ADHD-kuntoutuksessa on vasta käynnistymässä. Aiemmin on tehty havaintoja, että taustamusiikki voi auttaa ADHD-lasta keskittymään.

Autistien osalta musiikkia on tutkittu hieman enemmän. Osalla autistisista lapsista on musiikillisia erityiskykyjä ja he nauttivat musiikista erityisen paljon. Musiikkiterapialla on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksista kommunikointiin, tunteiden käsittelyyn ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

9. Voidaanko musiikin avulla kuntouttaa ihmistä, joka on epämusikaalinen?

Aiempi musiikillinen harrastuneisuus ei missään määrin ole edellytys musiikkiterapiaan osallistumiselle tai siitä hyötymiselle. Musikaalisuus on suhteellinen käsite, ja ihmisillä on taipumus aliarvioida omia musiikillisia kykyjään.

10. Kuinka yleisesti aivopotilaiden kuntoutuksessa käytetään musiikkia?

Vaikka kiinnostus musiikin käyttöön kuntoutuksessa on lisääntynyt paljon, sen jalkautuminen käytännön kuntoutustyöhön on vielä aluillaan.

Musiikki ja aivot: Terapiaa laulusta ja soitosta

Musiikki aktivoi aivoja ja edistää vaurioituneiden hermoverkostojen korjautumista.

Tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä.

Nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista.

Vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä.

Lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, parantaa muistin toimintaa.

Musiikin kuuntelu näkyy rakennemuutoksina aivoissa.

Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikin harrastuksesta.

Lähde: Duodecim