Nerg: Poliisilla on ollut ongelmia seuloa saamiaan vihjetietoja

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan suojelupoliisilla, keskusrikospoliisilla ja Helsingin poliisilaitokselle sijoitetulla vihapuheyksiköllä on ollut ongelmia seuloa saamiaan vihjeitä ja vinkkejä rikosepäilyistä ja turvallisuusuhista.

Nerg myöntää, ettei puukotuksista vangitun marokkolaismiehen tapaus ole ensimmäinen kerta, kun poliisi on saanut epäillystä asiallisia vihjeitä, mutta poliisi ei ole puuttunut asiaan. Resurssien kohdentamisessa vihjeiden käsittelyyn tai vihjeiden analysoinnissa jokin on pettänyt.

Esimerkiksi Helsingin heinäkuisessa yliajotapauksessakin taposta epäillystä miehestä oli ilmoitettu poliisille useita kertoja etukäteen.

– Tapaukset ovat herättäneet kysymyksen, onko painopiste ollut riittävä, että vihjeet pystytään myös seulomaan. Nyt voimme sanoa, ettei se ole ollut riittävä. Toimintaa joudutaan muuttamaan.

Poliisiyksiköillä on käytössään nykyään vihjesähköpostit, vihjepuhelinnumerot ja osalla yksiköistä myös erilaisia nettilomakkeita tai nettisivuilla olevia valmiita viestien lähetysmahdollisuuksia. Esimerkiksi sekä keskusrikospoliisilla että suojelupoliisilla on omat vinkkiyhteystietonsa kansalaisille.

– Poliisille tulee vihjeitä erittäin paljon nettivinkin kautta, sähköpostilla ja muuten. Kun poliisi perusti uuden vihapuheyksikön, vihjeiden tulo myös sille räjähti käsiin.

– Vihjeiden seulonta vaatii resursseja, Nerg sanoo.

Kaikkiaan yli 20 000 vinkkiä vuodessa

Marokkolaismiehestä oli usea muu turvapaikanhakija ilmoittanut vastaanottokeskuksen johdolle, joka välitti poikkeuksellisen vakavina pitämänsä tiedot paikallispoliisille jo noin seitsemän kuukautta sitten. Lounais-Suomen poliisilaitos välitti tiedot suojelupoliisille.

Sen jälkeen asia ei edennyt eikä kukaan edes kertaakaan kysynyt vastaanottokeskukselta tai vihjetiedon alkuperäisiltä lähteiltä tietoja asiasta.

Jos suojelupoliisi ei katsonut asian voivan liittyä terrorismiepäilyihin, keskusrikospoliisi olisi voinut tutkia väitteet esimerkiksi väärästä henkilöllisyydestä tai huumerikoksista.

– Myös viranomaisten välisessä keskustelussa on parannettavaa. Vihjeiden analysointia on arvioitava ja parannettava ja käytävä läpi, onko tieto aina välitetty kaikille relevanteille toimijoille, Nerg sanoo.

Suomen viranomaisilla on yleensä ottaen matalat rajat välittää tietoja toisilleen. Lisäksi esimerkiksi erilaisille turvallisuusuhille on puuttumiskeinonsa eli toimivaltuuksia ja osaamista löytyy.

Keskusrikospoliisissa on esimerkiksi tupa-toiminto, joka seuraa turvapaikanhakijoihin liittyviä rikoksia, hälytyksiä ja riskikäyttäytymistä. Sillä on oikeus pitää tilannekuvaa hyvin matalalla kynnyksellä eli kirjata esimerkiksi ilmiöitä, joissa turvapaikanhakijoita kohtaan tehdään ilkivaltaa, tai vinkkejä turvapaikanhakijoiden joukossa olevista riskihenkilöistä.

– KRP:n tupa-toiminto on vajaan vuoden aikana saanut lähes 1 800 vinkkiä eli määrä on todella iso. Ongelma on, että vinkit ovat hyvin erilaatuisia. Osa niistä on niin yleisiä, että niiden selvittäminen tarkemmin voi törmätä poliisin tutkinnan resursseihin.

Kaikkiaan poliisi saa nykyään jopa yli 20 000 vinkkiä vuodessa, joten määrässä riittää seulottavaa.

Sisäministeriö haluaa viilata toiminnot kuntoon

Hyvää Suomen tilanteessa on se, ettei mikään laki nykyään estä poliisia kokoamasta tilannekuvaa ja seulomasta riskihenkilöitä, jos vain resurssit riittävät ja toimintaan löytyy entistä parempia toimintatapoja.

Nergin mukaan Suomessa tilannekuvan ylläpitämiseen on pyydetty mukaan myös jo Maahanmuuttovirasto.

– Maahanmuuttovirasto saa välittää tietoa poliisille yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Heidän henkilöstöään on ollut myös suojelupoliisin ja KRP:n koulutuksissa saamassa lisää tietoa.

Nerg pitää mahdollisena, että poliisi jossain vaiheessa neuvoisi julkisuudessa myös kansalaisia, minkälaatuisia ja miten täsmällisiä vinkkejä poliisi haluaa. Neuvonta voisi karsia turhia ilmoituksia pois joukosta ja vapauttaa resurssien käyttöä poliisin toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyyn.

– Suomella on ollut aikaa oppia ja valmistautua, kun näimme millainen isku Ruotsissa tapahtui. Ennalta estämisen eteen on tehty jo monta asiaa, mutta kaikki rakenteet pitää tsekata ja täsmentää paremmiksi.

Poliisin seurantalistalla noin tuhat henkilöä: yksinäisiä susia, ihmisvihaajia ja mahdollisista terroristeja