Niinistö: Lobbarit syyllisiä Grahn-Laasosen epäröintiin

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) päätös selvittää soidensuojeluohjelman toteutusta vapaaehtoisuuden kautta saa taakseen metsänomistajien edustajien tuen.

– Pakkouhkaa ei olisi pitänyt sisällyttää alkuunkaan ohjelmaan. Pakkosuojeluhaavoja ei pidä repiä uudelleen auki, toteaa Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta.

Tiirola viittaa Natura 2000 -ohjelmaan, jossa asetettiin suojelukohteita kymmeneksi vuodeksi toimintakieltoon kuulematta kunnolla maanomistajia. Tiedottaminen oli puutteellista, ja lukuisat maanomistajat saivat odottaa vuosikausia luvattuja korvauksia.

Metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueen edistämispalvelujen päällikkö Markku Remeskin on huolissaan, että pakkolunastuksen uhka vaikuttaisi negatiivisesti metsänomistajien asenteisiin.

– Metsänomistajille tulee olo, ettei heillä ole taaskaan sananvaltaa. Luulisi, että Natura-ohjelman virheistä olisi jo opittu. Valtaosa omistajista suhtautuu kuitenkin suojeluun myönteisesti, Remes toteaa.

Entisen ympäristöministerin Ville Niinistön (vihr.) mukaan MTK on syypää Grahn-Laasosen epäröintiin soidensuojeluohjelman suhteen.

– Grahn-Laasosen argumentoinnit ovat aivan samanlaisia kuin MTK:lla. Lobbareiden saama valta päätöksenteossa on suorastaan härskiä, Niinistö puuskahtaa.

Suomessa on MTK:n asiantuntijoiden arvion mukaan useita satoja maanomistajia, jotka ovat kirjoittaneet vapaaehtoisen kymmenvuotisen ympäristötukisopimuksen. Remeksen mukaan jo Pohjois-Savossa on kymmeniä ympäristötukisopimuksen kirjoittaneita maanomistajia, jotka olisivat ilman Grahn-Laasosen ottamaa aikalisää joutuneet soiden pakkosuojelun piiriin.

– Osa ympäristötukisopimuksista olisi niputettu automaattisesti osaksi suojeluohjelmaa. Ympäristötukisopimuksen tekohetkellä maanomistajille korostettiin kuitenkin suojelun vapaaehtoisuutta ja määräaikaisuutta. Toiminta on herättänyt närää metsänomistajissa, meille on tullut useita yhteydenottoja, Remes kertoo.

MTK on vakuuttunut, että soidensuojeluohjelman tavoitteena oleva 100 000 hehtaaria soidensuojelualueita saataisiin kasaan myös vapaaehtoisuuden kautta. Nyt asiantuntijat ovat seuloneet 250 000 hehtaaria korkeat suojeluarvot täyttäviä suokohteita. Seulontojen pohjalta valitaan suojeluun monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat suoalueet.

– Ohjelman tavoite on yli tuplasti pienempi. Se saavutettaisiin helposti ilman pakkokeinoja Metso-ohjelman periaatteilla, Tiirola toteaa.

Soidensuojeluohjelmaa on Tiirolan mukaan puskettu eteenpäin Ville Niinistön johdolla ilman tietoa riittävästä korvausrahasta. Niinistö on vakuuttanut julkisuudessa, että rahat ohjelmaan ovat jo olemassa.

Tiirolan mukaan eduskuntakeskusteluissa vilkkunut 80 miljoonan euron budjetti on täysin riittämätön.

– Suojelukohteiksi päätyvien turverikkaiden soiden arvoa ei ole huomioitu riittävästi. Maanomistajille aiheutuvien taloudellisten tappioiden korvaamiseen tarvittaisiin vähintään kaksinkertaisesti rahaa, Tiirola arvioi.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen Aulikki Alasen mukaan tarkka rahoitussumma ei ole vielä tiedossa, mutta 80 miljoonaa on suuruusluokassaan oikea kaksiosaisen ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen.

Niinistö on ärsyyntynyt MTK:n mielipiteistä. Hänen mukaansa laskelmissa on huomioitu myös metsätaloudelliset seikat.

– MTK hakee turvesoista rahasampoa yksittäisille metsänomistajille suomalaisen luonnon monimuotoisuuden hinnalla. Tosiasiassa lainsäädäntö ei mahdollista luonnon kannalta arvokkaalla suolla turpeen hyödyntämistä, Niinistö huomauttaa.

Metsänomistajien edustajien näkemykset ovat Niinistön mielestä rasittavia salaliittoteorioita.

– Lähtökohtana on edetä vapaaehtoisten neuvottelujen kautta. Pakkokeinoja ei olla käyttämässä automaattisesti.

Savon Sanomat ei tavoittanut perjantaina Grahn-Laasosta kommentoimaan asiaa.

Ensin selvitettävä toteuttamiskeinot

– Ympäristöministeriön valmisteleman soidensuojelun täydennysohjelman tavoite on turvata Suomen suoluonnon monimuotoisuus ja jäljellä olevat arvokkaimmat suot.

– Ohjelman täydennyksen konkreettinen valmistelu alkoi syksyllä 2012.

– Ohjelma on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen toteutuksen piti alkaa vuonna 2015. Kaikkiaan ohjelman toteutus jakautuu noin 10 vuodelle.

– Maanomistajien kuulemisen oli tarkoitus alkaa 27. lokakuuta. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kuitenkin ilmoitti 15.10. haluavansa vielä miettiä suojelun keinoja ja laajuutta, joten suunniteltu aikataulu ei toteudu.

– Grahn-Laasosen mukaan maanomistajien kuulemisia ei kannattanut aloittaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti, koska ennen kuulemisvaihetta on keskusteltava toteuttamiskeinoista.

– Grahn-Laasosen mukaan nyt selvitetään, voitaisiinko Metso-hankkeen kokemuksia ja siinä syntynyttä vuoropuhelua käyttää myös soiden suojelussa.

– Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma eli Metso perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen.