Puolustusvoimien kirje enteilee erobuumia

Varusmiespalveluksen käyneiden kieltäytyminen reservistä on ollut alkuvuoden aikana entistä vauhdikkaampaa.

Ennätysvuonna 2014 siviilipalvelukseen siirtymisestä ilmoitti 317 armeijan käynyttä. Tänä vuonna määrä on nousemassa merkittävästi, sillä jo tähän mennessä ilmoituksen on tehnyt 208 henkilöä.

Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen uumoilee, että seuraava tuntuvampi erorypäs tulee eteen alkukesällä, kun Puolustusvoimat on lähettänyt kirjeensä reserviläisille.

– Kun se kirje kolahtaa postilaatikkoon, se on monelle muistutus omasta asemasta. Ennakoimme, että sen jälkeen eroilmoituksia tulee selkeästi enemmän.

 

Puolustusvoimien kirjeessä kerrotaan kunkin reserviläisen rooli kriisitilanteessa. Vaikka kirjeen tarkoitus on nimenomaan tiedottaa ja yhdistää, on Puolustusvoimissakin tiedostettu kirjeen mahdolliset haittapuolet.

–  Tavoite on muistuttaa, että Puolustusvoimat on olemassa, ja ihmiset varmasti reagoivat siihen eri tavoin. Jotkut innostuvat ja jotkut eivät, sanoo asevelvollisuusalan toimialajohtaja Vesa Tohkanen pääesikunnasta.

Tohkanen odottaa itsekin reaktioita mielenkiinnolla. Mitään varmaa ei voi ennakoida, sillä kirje lähetetään nyt ensimmäisen kerran. Kirjeen saa noin 900 000 reserviläistä. Postitukset alkavat toukokuun alussa.

– Pahimpia skenaarioita emme ole miettineet. Jokaisella on oikeus vakaumuksensa perusteella tehdä omat johtopäätöksensä. Laki suo sen mahdollisuuden, mutta ei sitä Puolustusvoimat tietenkään markkinoi.

Toimialajohtaja näkee tilanteen enemmän yhteiskunnan kuin Puolustusvoimien ongelmana.

– Suuressa mittakaavassa määrät ovat yhä pieniä, mutta onko kansan maanpuolustustahto tosiaan nykyään sellainen, että yhä useampi palveluksen käynyt hakeutuu siviilipalvelukseen. Toki Puolustusvoimienkin näkökulmasta se on haitta. Annettu koulutus on mennyt täysin hukkaan.

 

Reservistä eroaminen tarkoittaa käytännössä siviilipalvelukseen hakeutumista. Se vaatii ilmoitusta Puolustusvoimille ja astuu voimaan, kun hakija on suorittanut viiden päivän pituisen täydennyspalveluksen Siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä. Keskus on Kaakkois-Suomen ely-keskuksen erillisyksikkö.

Palveluksen sisältöön kuuluu muun muassa ensiapua, turvallisuusriskien kartoittamista, elämäntaitoa, liikuntaa ja maailmanlaajuisten kriisien opettelua.

Ennen vuotta 2014 täydennyspalveluksen suoritti vuosittain vain noin 100–200 henkilöä.

Pääsyy nykyiseen vauhtiin on ollut kertausharjoitusten alkaminen. Hakemuksia lähetetään myös sykäyksinä, kun jotain aiheeseen liittyvää tapahtuu Suomessa ja sen rajojen ulkopuolella.

– Syitähän ei kysellä, mutta monesti keskusteluissa tulee ilmi esimerkiksi Venäjän tilanteen vaikutus. Myös uuden hallituksen puolustuspoliittinen linjaus tulee varmasti myös näkymään, Siviilipalveluskeskuksen johtaja Reijonen sanoo.

Hän arvioi, että kieltäytymismäärä nousee vuositasolla noin viiteensataan, jos kertausharjoitusten vaikutus otetaan huomioon.

Tällä hetkellä täydennyspalvelusjärjestelmä toimii Reijosen mukaan hyvin.

– Järjestelmää täytyy kuitenkin muuttaa jotenkin jos ilmoituksia tulee jatkuvasti enemmän. Missään nimessä täydennyspalvelusta ei lakkauteta. Ennemminkin täytyy katsoa, miten koulutusta voidaan kehittää niin, että siitä on itse kullekin hyötyä.

Vain sotaa pakeneminen on torpattu