Kotimaa

Sähköyhtiöihin yritetty tietomurtoja - samaan aikaan varauduttava perinteisiin uhkiin

Suomalaisten sähköyhtiöiden sähkönjakelujärjestelmiin on yritetty tehdä tietomurtoja. Kyse ei ole vain sähköyhtiöiden toimistotietojärjestelmistä, vaan tekniikasta, jonka varassa sähkönjakelu on.

Sekä Savon Voima että Kuopion Energia vahvistavat, että heillä on todettu tietomurtoyrityksiä kriittisiin järjestelmiin, mutta kummankin kohdalla teot ovat jääneet yritykseksi. Tekijöitä ei tiedetä.

– Yrittäjiä on ollut, mutta palomuuri on toiminut, toimitusjohtaja Matti Ryhänen Savon Voima Verkosta kertoo.

– Kyberhyökkäysten riski on tunnistettu alan yrityksissä. Teemme paljon töitä asian eteen, toimitusjohtaja Kari Väänänen Kuopion Sähköverkosta sanoo.

Myös Ryhäsen mukaan asia on otettava huomioon yrityksen toiminnassa nykyään jatkuvasti. Savon Voima on esimerkiksi testauttanut järjestelmiään itse, tehnyt kybertarkastuksia hyökkääjien varalle.

Sääilmiöt edelleen suurin ongelma

Uudet uhat ovat esimerkki siitä, miten yhteiskunnan kriittisen toimijoiden on pidettävä varautumistaan ajan tasalla. Vanhat varautumissuunnitelmat eivät riitä, vaan ne on päivitettävä ja harjoitettava kuntoon.

Huoltovarmuuskeskuksen voimatalouspooli, alan elinkeinoelämä ja viranomaiset järjestävät siksi säännöllisesti suurharjoituksia. Niistä seuraavan aiheena ensi vuonna on edelleen vakavan sääilmiön jälkeinen laaja ja pitkäkestoinen häiriö sekä sähkön kanta- että jakeluverkoissa.

– Sään eri ilmiöt ovat edelleen ylivoimaisesti suurin sähkönjakeluhäiriöiden aiheuttaja. Lisäksi näiden häiriöiden määrä on lisääntynyt, Ryhänen kertoo.

– Viime vuosina Savon Voiman alueella on ollut vain yksi vuosi, vuosi 2012, jolloin ei ollut sääilmiöstä johtunutta suurhäiriötä.

Aiempina vuosikymmeninä kesän ukkosmyrskyjä oli silloin tällöin, mutta koko 2010-luvun ajan niitä on ollut vuosittain.

– Kesän ukkosmyrskyjen lisäksi nykyään on syysmyrskyjä, alkutalvesta lumisia myrskyjä ja sen jälkeen vahinkoja aiheuttavan lumikuorman kertymistä. Kaikki niistä ovat erilaisia kestoltaan ja vaikutuksiltaan, Ryhänen luettelee.

– Sen sijaan verkon käyttöön saati sabotointiin liittyvät häiriöt ovat edelleen hyvin harvinaisia.

Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta myös muistuttaa, että varautumisharjoitukset palvelevat laajalti varautumista eri syistä johtuviin häiriöihin, vaikka harjoituksen mallitilanteena on yksi tietty skenaario.

– Korjaustoimet ovat erilaisia sään aiheuttamissa vahingoissa kuin kyberiskun jäljiltä. Toipumistoimet ovat kuitenkin samanlaisia, kun mietitään, miten sähköt palautetaan, missä järjestyksessä ja kelle ensimmäisenä.

Toimien järjestys mietittävä ennalta

Järjestys on mietittävä valmiiksi myös, jos sähköpula aiheuttaa sähkökatkoja.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköpula on Suomessa uusi uhka, johon on nyt varauduttava. Kotimainen sähköntuottokyky on laskenut, mikä on pienentänyt pelivaraa kulutushuippuina.

– Lähivuosina toiminnasta poistuu useita kaukolämpö-sähköntuottajia. Varma ei voi olla, saammeko aina riittävästi sähköä ulkomailta. On hyvinkin mahdollista, että Suomessa joudutaan vielä antamaan käsky sähkönkulutuksen kymmenen prosentin alentamisesta, valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridiltä sanoo.

Käytännössä sähkökatkoja kierrätettäisiin eri alueilla esimerkiksi joidenkin tuntien jaksoina.

– Harjoituksissa täytyy ennalta ottaa kantaa, mikä tämä järjestys silloin on.

Suurhäiriöharjoitus seuraavaksi Kuopioon

Voimatalouspoliisin seuraava suurharjoitus järjestetään ensi vuoden lokakuussa Pohjois-Savossa. Harjoituksen työstäminen alkoi tämän vuoden helmikuussa. Ohjausryhmä kokoontui Kuopiossa maanantaina.

Harjoitukseen osallistuvat Kuopio, Siilinjärvi, Fingrid, Savon Voima Verkko, Kuopion Sähköverkko, Huoltovarmuuskeskus, Pohjois- ja Etelä-Savon pelastuslaitokset, Puolustusvoimat sekä alaryhmissä muita viranomaisia ja yrityksiä.

Pohjois-Savo valittiin paikaksi muun muassa, koska Huoltovarmuuskeskus testaa Siilinjärven Shellille sijoitetun varavoimakoneen ja häiriötilanteiden polttoainejakelun toiminnan. Se on yksi neljästä Suomen vastaavasta pisteestä.

Kunnat ja organisaatiot päivittävät omat varautumissuunnitelmansa aina tiedottamista myöten. Suomessa esimerkiksi voimalaitokset eivät lähde käyntiin ilman ulkopuolista apua, joten sähkön palautus niille on yksi koeponnistus harjoituksessa.

Savon harjoituksessa ei katkaista sähköjä oikeasti alueelta, vaikka sekin oli vaihtoehtona.

Myrskyvahingot ovat lisänneet palomiesten hälytyksiä

Teollisuus ja pelastuslaitokset varautuvat kaivospatojen turmiin

Hätäkeskusten tietojärjestelmä paisuu 7 miljoonalla eurolla