"Selkeät pelisäännöt ovat totaalikieltoa parempi ratkaisu"

Älypuhelinta oppitunnin aikana näpräävä nuori on kouluissa lähes jokapäiväinen näky, mutta oppilaitosten suhtautuminen matkapuhelinten käyttämiseen on harvoin täysin ehdoton. Viihdekäyttö on opetuksen aikana kiellettyä, mutta älypuhelin voi olla myös yksi opiskelun työvälineistä.

– Se ei kasvata ketään fiksuun, järkevään ja kriittiseen käyttöön, jos kännykät kiellettäisiin koulussa kokonaan. Selkeät pelisäännöt ovat totaalikieltoa parempi ratkaisu, Minna Canthin koulun rehtori Marianne Liimatainen linjaa.

Opetushallitus julkaisee keväällä yleiset ohjeet koulujen järjestyssääntöjen laatimiseen. Ohjeen mukaan koulut voivat kieltää puhelimen käyttämisen oppitunneilla.

– Koulun toimintakulttuuriin liittyy se, että säännöistä ja arvoista on yhdessä sovittu. En tiedä tarvitaanko ohjeita korkeammalta, mutta kyllähän se selkeyttää jos niihin voidaan joka paikassa vedota.

Hatsalan klassillisen koulun rehtori Taina Vainio kertoo, että oppilaiden kännykän käyttöön yritään puuttua tiedottamisen kautta. Koulussa on käyty läpi someturvallisuutta tunneilla oppilaiden kanssa, minkä lisäksi vanhempainyhdistys järjesti viime vuonna huoltajille tarkoitetun someluennon.

– On tärkeää, että myös opettajat ja henkilökunta tietävät minkälaisia palveluja nuoret käyttävät. Oppilaat eivät välttämättä palveluja käyttäessään tule ajatelleeksi minkälaisiin vaikeuksiin asiattomista kommenteista tai kuvien lataamisesta voi joutua, Vainio toteaa.

Vainio kertoo, että koululuokilla on paljon omia ryhmiään Whatsapp-pikaviestinpalvelussa. Oppilaat voivat ryhmän kautta tiedottaa toisiaan lähestyvistä kokeista tai muista luokkaa koskevista asioista.

– Joskus on pitänyt puuttua siihen, että kaikki on hyväksyttävä mukaan ryhmään. Jos jotakuta ei hyväksytä ryhmään mukaan, on se jo kiusaamista, Vainio lisää.

Iisalmessa Juhani Ahon koulussa kännykät pidetään pääsääntöisestä tunnin aikana taskussa. Apulaisrehtori Markku Kumpulaisen mukaan kännykkä pyydetään häiriötapauksissa opettajan pöydälle.

– Mitään räikeitä häiriöitä meillä ei ole ollut. Itselläni on sellainen näppituntuma, että kännykkä on nykyään käyttöväline, eikä siinä ole enää niin uutuudenviehätystä, Kumpulainen arvelee.

Kumpulainen kertoo kännykkää käytettävän apuna esimerkiksi teknisissä töissä, joissa haetaan internetistä ideoita omaa työtä suunnitellessa. Hän kertoo suhtautuvansa positiivisesti matkapuhelimen hyödyntämiseen opetuksessa.

Matkapuhelimet ovat arkipäivää myös Päiviönsaaren koulussa Varkaudessa, missä puhelinta käytetään reseptien hakemiseen kotitalouden tunneilla ja monivalintatehtäviin vastaamiseen kieltenopetuksessa. Rehtori Juha Valenius kertoo kännykän asiattomaan käyttöön puututtavan päivittäin.

Välitunneilla matkapuhelimen käyttö on vapaata, mutta Valenius muistuttaa kouluympäristössä sattuvan aina kaikenlaista.

– Se on ikävä tilanne, jos kännykkä hajoaa tai katoaa. Älypuhelin voi olla aika kallis hankinta, hän huomauttaa.

Kaikilla oppilailla kännykät eivät tahdo pysyä repussa, mutta Pieksämäen Hiekanpään koulun rehtori Henri Itkonen ei usko matkapuhelimen käytön olevan ylitsepääsemätön ongelma opetuksen aikana.

– Isompi ongelma on se, mitä tapahtuu somessa vapaa-ajalla. Niitä asioita ollaan jouduttu selvittelemään. Se on paljon ongelmallisempaa kuin itse mobiililaite, Itkonen mainitsee.

Myös Hiekanpäässä kännykkää käytetään opetuksellisessa tarkoituksessa esimerkiksi tiedonhakuun ja luokkalaisten kesken viestintään.

– Ei voi enää palata siihen aikaan, jossa puhelimia ei ole. Näyttää siltä, että nuorilla on aika kalliitakin välineitä, se kuuluu jotenkin niin kovasti heidän kulttuuriinsa.