Suomalaisten usko tieteeseen yhä vahvaa

Brittiläinen sanakirjajättiläinen Oxford Dictionaries on valinnut vuoden 2016 sanaksi termin post-truth, totuuden jälkeinen. Sana viittaa olosuhteisiin, joissa tunteet ja henkilökohtaiset uskomukset muovaavat enemmän julkista mielipidettä kuin tosiasiat.

Vuoden sanaksi post-truth päätyi sen räjähdysmäisesti lisääntyneen käytön vuoksi Britannian brexit-kampanjan ja Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan yhteydessä. Sana liittyy erityisesti politiikkaan, joka ei välitä tosiasioista mutta vetoaa tunteisiin.

Viime viikolla julkistettu Tiedebarometri 2016 ei kuitenkaan anna viitteitä totuuden jälkeisen ilmapiirin yleistymisestä Suomessa. Päinvastoin, kolmen vuoden välein tehtävän barometrin mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen on aavistuksen kasvanut edelliseen barometriin verrattuna.

Tiedebarometrin mukaan 68 prosenttia suomalaisista on hyvin tai melko kiinnostunut tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevista aihepiireistä uutisissa, ohjelmissa ja kirjoituksissa. Nousua vuoden 2013 barometristä on kolme prosenttia. Tieteen, tutkimuksen ja teknologian edelle kiinnostuksessa menevät vain ympäristö ja luonto sekä yhteiskunnalliset asiat.

– Näyttää siltä, että tosiasioista piittaamattomuus on ennen kaikkea poliittisen keskustelun ongelma. Odotimme, että se näkyisi myös tiedebarometri-kyselyssä, mutta näin ei ainakaan vielä käynyt, kertoo Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja, professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Myös tiede instituutiona saa vahvan luottamuslauseen. Barometrin mukaan suomalaiset luottavat eniten yhteiskunnan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaaviin poliisiin ja puolustusvoimiin. Seuraaviksi eniten luottamusta saavat yliopistot ja korkeakoulut sekä tiede, tutkimus ja tiedeyhteisöt. Suomalaiset myös vastustavat koulutusleikkauksia.

Sen sijaan eduskuntaa, EU:ta ja poliittisia puolueita kohtaan tunnetaan selvästi enemmän epäluottamusta kuin luottamusta. Pahnan pohjimmaisina ovat puolueet, joihin luottaa vain yhdeksän prosenttia suomalaisista mutta epäluottamusta kokee 64 prosenttia.

Tieteen saamasta luottamuksesta huolimatta Löytönen on huolissaan tiedevastaisen ilmapiirin lisääntymisestä.

– Viime aikainen julkinen keskustelu on saanut sävyjä, jotka antavat aiheen pohtia, vieläkö tieteeseen ja koulutukseen luotetaan. Keskustelussa on siirrytty postfaktuaaliseen aikaan, jossa asiantuntijuus voidaan ohittaa olan kohautuksella. Hyvä esimerkki tällaisesta on rokotevastaisuus.

Tiedebarometrissa 43 prosenttia ei ottanut kantaa kysyttäessä tiedevastaisuuden yleistymisestä. Sen sijaan ns. huuhaa-tietoon uskominen on entisestään vähentynyt. Lisäksi kaksi kolmesta on sitä mieltä, että sometieto on suureksi osaksi soopaa.

Ikuisuuskysymys on, miten luotettavia gallupit ja kyselyt ovat. Esimerkiksi viime aikoina vaaligallupit ovat ennustaneet väärin vaalituloksia.

– Kun eletään ns. normaaliaikaa, kyselytutkimukset antavat varsin luotettavaa tietoa. Kun odotetaan tsunamia, kuten nyt globalisaation kritiikin myötä, gallupien uskottavuus heikkenee. Ihmiset toimivat yllättävästi, Löytönen kertoo.