Suurpedot aiheuttivat viime vuonna entistä enemmän vahinkoa - 90 prosenttia vahingoista poroja

Suurpetojen aiheuttamiksi ilmoitettiin viime vuonna 17 prosenttia enemmän vahinkoja kuin 2015. Vuoteen 2014 verrattuna kasvua oli vajaat 14 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Maaseutuviraston (Mavi) tilastoista, joissa on haetut petovahinkokorvaukset. Luvut saattavat poiketa lopullisista korvatuista vahinkomääristä.

Suurpedoista vain suden aiheuttamat vahingot ovat viime vuosina koko ajan lisääntyneet. Viime vuonna kasvua tuli nelisen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tilastojen valossa susi ei kuitenkaan ole eniten haittoja aiheuttava peto.

– Se on ahma. Ahma aiheutti vuonna 2016 lähes 6,5 miljoonan euron vahingot, kertoo ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM).

Suden jäljiltä haettiin viime vuonna korvauksia vajaan 1,7 miljoonan euron edestä, ilveksen runsaan 1,5 miljoonan ja karhun 1,8 miljoonan, selviää MMM:n Riistavahinkorekisteristä.

Ahman aiheuttamiksi ilmoitettiin Mavin mukaan viime vuonna kaikkiaan 2 858 vahinkoa, karhun 1 111, suden 832 ja ilveksen 718. Kantojen arvioituihin kokoihin suhteutettuna eniten vahinkoa aiheutti ahma, toiseksi eniten susi ja vähiten ilves.

Poronhoitoalueen vahingot kovimmat

90 prosenttia petovahingoista aiheutuu porotaloudelle. Poronhoitoalueella ilmoitettiin viime vuonna Lapissa 3 719 petovahinkoa, Pohjois-Pohjanmaalla 742 ja Kainuussa 640.

Poroja saalistaa eniten ahma, joka muuten aiheuttaa hyvin vähän vahinkoa. Riistavahinkorekisteriin on viime vuonna merkitty ahman nimiin 2 810 porovahinkoa. Poronhoitoalueella asuu Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan satakunta ahmaa. Ahma metsästää poroja eniten talvella, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.

– Poro on heikoilla niissä olosuhteissa, kun lumi on syvä eikä kanna poroa, mutta kantaa ahman.

Vähiten vahinkoja sattui Mavin tilaston mukaan Hämeen ely-keskuksen alueella, jossa haettiin korvausta yhdestä petovahingosta. Uudellamaalla haettiin korvausta 28 petovahingosta, Pohjois-Karjalassa 99:stä, Etelä-Savossa 50:stä ja Pohjois-Savossa 48:sta.

Koiria tappaa eniten susi

Lampaille aiheutuneiden vahinkojen määrä on vuodesta 2014 kasvanut koko ajan: kun vuonna 2014 haettiin korvausta 194 lampaasta, vuonna 2016 hakemuksia tuli jo 324.

Lampaat maistuvat kaikille suurpedoille, mutta eniten niitä saalistavat karhu ja susi.

Koiria päätyy kaikkien suurpetojen hampaisiin, mutta eniten suden. Viime vuonna suden aiheuttamaksi on MMM:n Riistavahinkorekisterin mukaan todettu 45 koiravahinkoa, sitä edellisenä 50.

Muut pedot ovat hyökänneet vuosittain vain muutamien koirien kimppuun. Viime vuonna suurpedot veivät eniten koiria Etelä-Karjalassa, jossa korvausta haettiin Mavin mukaan 20 tapauksesta.

Jussi Laanikarin mukaan koira päätyy suden kohteeksi tavallisimmin metsästystyössä. Pihasta koiria katoaa harvemmin.

– Pitäisi olla koko maassa tiedossa, että jos susialueella pitää koiraa juoksunarussa koko yön, on kasvanut riski, että se tulee syödyksi, hän toteaa.

Hevosille vahinkoja on aiheuttanut vuosien mittaan eniten ilves, joka oli viime vuonna ainoa hevosen kimppuun hyökännyt suurpeto. Riistavahinkorekisterin mukaan ilves on vuosina 2010–2016 tappanut tai vahingoittanut yhteensä 11 hevosta.

Suden aiheuttamiksi on vuodesta 2010 todettu kuuden hevosen kuolema tai loukkaantuminen, niistä neljä samassa tapauksessa vuonna 2012.

Valtio korvaa vahinkoja

Petovahingot tarkoittavat vahinkoja, joita Suomen rauhoitetut suurpedot aiheuttavat kotieläimille, koirille ja muulle ihmisen omaisuudelle. Nämä suurpedot ovat ahma, ilves, karhu ja susi.

Valtio maksaa korvausta todennetuista petovahingoista. Osassa vahinkoja jää epäselväksi, mikä peto asialla on ollut.

Ahmoja on Suomessa arviolta 220–250, susia 200–235. Karhukannaksi on arvioitu 1 720–1 840, ilveksen 2 490–2 560.

Kaikkien suurpetojen kaatamiseen myönnetään tänä talvena poikkeuslupia.

Kuopiolaismiehen koskettava somehitti kasvoi oikeiksi toimiksi