Tiedätkö, mitä kodin kemikaalit sisältävät?

Kosmetiikan ja pesuaineiden ainesosaluettelot ovat kuluttajille usein hepreaa. Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) asiantuntijat Sari Tuhkunen, Jarkko Loikkanen, Petteri Talasniemi ja Marilla Lahtinen vastasivat valmisteita ja niiden turvallisuutta koskeviin kysymyksiin sähköpostitse.

1. Ovatko kaupassa myytävät tuotteet turvallisia ihmisille ja ympäristölle?

Lähtökohtaisesti kaupassa olevien tuotteiden tulee olla lainsäädännön mukaisia ja siten turvallisia ihmisen terveydelle sekä ympäristölle.

Mikäli pesuaine tulee luokitelluksi terveys-, ympäristö- tai fysikaalisen vaaran suhteen, tulee se merkitä sen mukaisesti. Merkintöihin kuuluvat muun muassa varoitusmerkit, vaara- ja turvalausekkeet.

Lisäksi esimerkiksi pesuaineiden osalta tulee ilmoittaa yleisimmät kosketusallergiaa aiheuttavat hajusteainesosat INCI-nimillä (kansainvälinen kosmeettisten ainesosien nimistö).

Tuote voi olla merkitty pohjoismaisella joutsenmerkillä tai EU-ympäristömerkillä, jolloin tuote täyttää tietyt kriteerit. Merkit ovat vapaaehtoisia ja maksullisia. Myös tuote, jolla ei ole ympäristömerkkiä, voi olla yhtä hyvä ympäristön kannalta, mutta kuluttajan voi olla sitä vaikea tunnistaa.

2. Miten kuluttaja voi toimia tuotteita ostaessaan?

Kemikaalilainsäädännön noudattaminen on valmisteita valmistavien, maahantuovien ja myyvien yritysten vastuulla, mutta valveutuneen kuluttajan ostopäätökset ohjaavat myös yrityksiä. Kuluttaja voi esimerkiksi tarkistaa, onko pesuaineiden ja kosmetiikan merkinnät tehty suomeksi ja ruotsiksi, ja löytyvätkö vastuutahon yhteystiedot pakkauksesta.

Kuluttajan vastuulla on noudattaa pakkauksessa olevia ohjeita.

Kaikkea ei kuitenkaan ole säädelty kemikaalilainsäädännössä, ja jotkut tuotteet voivat aiheuttaa esimerkiksi allergiaoireita, vaikka tuote täyttäisikin lainsäädännön vaatimukset. Esimerkiksi herkistyminen jollekin aineelle voi olla hyvin yksilöllistä.

Mahdollisista allergiareaktioista tai muista reaktioista kannattaa olla yhteydessä pakkauksen etiketissä mainittuun toiminnanharjoittajaan.

3. Miten Tukes valvoo tuotteita?

Tukes valvoo markkinoilla olevia tuotteita pistokokeilla. Valvontaa tehdään sekä omien tai EU:n yhteisten valvontahankkeiden kautta että esimerkiksi kansalaisilta, muilta viranomaisilta tai toisilta yrityksiltä tulleiden ilmoitusten perusteella. Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti.

4. Onko kemikaalilainsäädäntö muuttunut viime vuosina?

Vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien merkinnät ovat muuttuneet, kun EU:n uusi CLP-asetus (kemikaalien luokitus-, merkintä- ja pakkausasetus) tuli sovellettavaksi myös seoksille kesällä 2015. Kemikaalilainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, kun uutta tietoa kemikaalien ominaisuuksista ja käyttötavoista tulee.

Suomessa on voimassa EU:n tiukka kemikaalilainsäädäntö, joka rajoittaa satojen kemikaalien käyttöä eri tarkoituksiin, ja edellyttää muun muassa tarkoin säädellyt merkinnät vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien varoitusetikettiin. Kemikaalien merkinnöistä on lisätietoa Tukesin internetsivustolla.

Kosmetiikalle on oma EU-tason lainsäädäntö, joka täydentyy koko ajan. Tällä hetkellä valmisteilla on esimerkiksi uusi EU-tason rajoitus yleisesti käytetylle, mutta herkistymistä aiheuttavalle säilöntäaineelle metyyli-isotiatsolinonille. Samaa ainetta voi olla myös pesuaineissa.

5. Ovatko apteekissa myytävät tuotteet turvallisempia kuin kauppojen tuotteet?

Ei voi mitenkään yleistää, että apteekissa myytävät kosmeettiset valmisteet olisivat sen turvallisempia kuin tavallisessa marketissa myytävä kosmetiikka. Apteekkien omavalvonta saattaa ohjata tuotteiden valintaa turvallisemmaksi.

Kaikkien kosmeettisten valmisteiden on oltava lainsäädännön mukaisia ja turvallisia ihmisten terveyden kannalta. Turvallisuuden arviointi on kosmeettisen valmisteen vastuuhenkilön vastuulla. Vastuuhenkilö on useimmiten ETA-alueelle sijoittuva valmistaja tai tälle alueelle maahantuova yritys, jonka yhteystietojen on oltava merkittynä pakkaukseen.

6. Olisiko tuotteita mahdollista tehdä ilman haitallisia ainesosia?

Lainsäädännöllä on rajoitettu haitallisimpien aineiden käyttöä ja markkinoille saattamista. Tarvittaessa, kun uutta tietoa saadaan, selvitetään sopivin riskinhallintatoimi, jotta aineen ja sitä sisältävien tuotteiden käyttö on turvallista.

Esimerkiksi syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia kemikaaleja ei saa myydä kuluttajille.

Monilla yleisesti käytetyillä kemikaaleilla – sekä luonnosta peräisin olevilla että ihmisten synteettisesti valmistamilla – on vaarallisia ominaisuuksia, jotka eivät kuitenkaan aiheuta haittaa esimerkiksi pienenä pitoisuutena seoksissa tai varoitus-etiketin ohjeen mukaisesti käytettynä.

7. Miksi pesuaineiden etiketeissä ei ole eritelty tarkemmin, mitä ne sisältävät?

Valmistajien on julkaistava verkkosivuilla ainesosaluettelo ja tämän verkkosivun osoite on ilmoitettava pesuainepakkauksessa.

Esimerkiksi entsyymien, desinfiointiaineiden ja hajusteiden osalta riittää, että pakkauksessa on ilmoitettu, jos pesuaine sisältää niitä. Yleisimmät kosketusallergiaa aiheuttavat hajusteaineosat sekä säilöntäaineet on aina ilmoitettava myös pakkauksessa INCI-nimillä.

Näitä ainesosia kodin kemikaalit sisälsivät

Esimerkkituotteiksi on valittu eri yritysten valmistamia tuotteita. Tuotteiden ainesosalistoja tarkastelivat Tukesin asiantuntija Jarkko Loikkanen, Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen iho- ja kosmetiikkaneuvoja Merike Laine sekä Suomen luonnonsuojeluliiton tekninen asiantuntija Pertti Sundqvist. Asiantuntijat nostivat esille ihmisille ja ympäristölle mahdollisesti haitallisimmat ainesosat.

* = Hajuste­allergeeni, joka on merkittävä INCI-nimellä.

Suihkutettava antipersipirantti:

Nivea Dry Comfort Plus

1. Limonene (*)

2. Citronellol (*)

3. Butylphenyl

Methylpropional (*)

4. Geraniol (*)

5. Parfum (hajuste)

6. Aluminum Sesquichlorohydrate (Alumiini on haitallinen kaloille.)

7. Butane

8. Isobutane

9. Propane

(Kohdat 7.–9. ovat kaasuja. Ne ovat kolmesta viiteen kertaa hiilidioksidia pahempia kasvihuonekaasuja, eli ne aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.)

Suihkusaippua:

Dove Purely Pampering

1. Parfum (hajuste)

2. DMDM Hydantoin (Formal­dehydin vapauttaja-aine, kuuluu yleisimmin allergiaa aiheuttaviin säilöntäaineisiin.)

3. Benzyl Alcohol (*)

4. Benzyl Salicylate (*)

5. Butylphenyl Methylpropional (*)

6. Citronellol (*)

7. Coumarin (*)

8. Hexyl Cinnamal (*)

9. Limonene (*)

10. Linalool (*)

11. Sodium Hydroxypropyl Starch Phosphate (Sisältää fosfaattia, joka rehevöittää vesistöjä.)

Hammastahna:

Colgate Fluor+

1. Sodium Lauryl Sulfate (Vaahtoava aine, joka voi aiheuttaa ihoärsytystä, mutta ei ole ihokosketusallergeeni.)

2. Aroma (makua antava aine)

3. Limonene (*)

4. Natriummonofluorofosfaatti (Sisältää fosfaattia, joka rehevöittää vesistöjä.)

5. Sodium Monofluorophosphate (Sisältää fosfaattia, joka rehevöittää vesistöjä.)

6. Tetrasodium Pyrophosphate (Sisältää fosfaattia, joka rehevöittää vesistöjä.)

Sampoo:

Garnier Fructis Strength & Shine

1. Benzyl Alcohol (*)

2. Linalool (*)

3. Hexyl Cinnamal (*)

4. Amyl Cinnamal (*)

5. Parfum / Fragrance (FIL C167140/1) (hajuste)

Käsitiskiaine:

Fairy Original

1. Hajusteita

2. Methylisothiazolinone (Kuuluu yleisimmin allergiaa aiheuttaviin säilöntäaineisiin. Bakteereita tappava aine.)

3. Phenoxyethanol (Säilöntäaine ja bakteereita tappava aine.)

(Kohtien 2. ja 3. aineet voivat olla yhtä haitallisia tai jopa haitallisempia kaloille kuin ihmisille.)

Pyykinpesuneste:

Serto Kirjo

1. Hajustetta

Seuraavat 26 tunnettua hajusteallergeenia on merkittävä termin ”parfum” tai ”aroma” lisäksi kosmeettisen valmisteen ainesosaluetteloon INCI-nimillä:

Alpha-Isomethyl Ionone

Amyl Cinnamal

Amylcinnamyl Alcohol

Anise Alcohol

Benzyl Alcohol

Benzyl Benzoate

Benzyl Cinnamate

Benzyl Salicylate

Butylphenyl Methylpropional

Cinnamal

Cinnamyl Alcohol

Citral

Citronellol

Coumarin

Eugenol

Evernia Furfuracea

Evernia Prunastri

Farnesol

Geraniol

Hexyl Cinnamal

Hydroxycitronellal

Hydroxyisohexyl 3-Cyclo­­hexene Carboxaldehyde

Isoeugenol

Limonene

Linalool

Methyl 2-Octynoate

Lähde: Tukes

Säilöntäaineista eniten herkistymisiä aiheuttavat isotiatsolinonit ja formaldehydin vapauttajat.

Kosmetiikassa säilöntäaineina käytettäviä isotiatsolinoneja INCI-nimillä:

Methylisothiazolinone (Metyyli-isotiatsolinoni), Methylchloroisothiazolinone and Methylisothiazolinone (Metyylikloori- ja metyyli-isotiatsolinonin seos)

Lähde: Tukes

Kosmetiikassa säilöntäaineina käytettäviä formaldehydin vapauttajia:

Imidazolidinyl Urea, Diazolidinyl Urea,

Sodium Hydroxymethylglycinate, DMDM Hydantoin, Quaternium-15, 2-Bromo-2-Nitropropane-1,3-diol

Lähde: Tukes