Kotimaa

Tutkimus: Pelastuslaitokset eivät reagoi aina vakavaan myrskyvaroitukseen

Kaikki pelastuslaitokset eivät reagoi hyvissä ajoin saamiinsa viranomaisvaroituksiin myrskystä tai muusta sään ääri-ilmiöstä.

Uuden tutkimuksen mukaan Suomessa on isot alueelliset erot siinä, miten ja missä vaiheessa pelastuslaitokset varautuvat lähestyvään myrskyyn, jonka Ilmatieteen laitos arvioi voivan aiheuttaa merkittäviä vahinkoja.

Kyselytutkimuksen mukaan kaikki pelastuslaitokset eivät tehosta valmiuttaan ja valmistaudu myrskyvahinkojen estämiseen ja seurausten lieventämiseen, vaikka saisivat ennakkovaroituksen luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmästä eli Luova-järjestelmästä 12 tuntia ennen uhkaavaa tilannetta.

Kaikki tekevät kuitenkin joitakin valmisteluja neljä tuntia ennen myrskyä tulleen varoituksen vuoksi.

Parhailla pelastuslaitoksilla aloitetaan kuitenkin laajat etukäteissuunnitelmat heti ensimmäisestä vakavasta varoituksesta ja jatketaan varautumista siihen asti, että uhka on väistynyt.

Valmiuden tehostaminen voi tarkoittaa tilanteesta riippuen esimerkiksi lisätyövoiman kutsumista paloasemille, kansalaisten varoittamista sekä kuntien ja järjestöjen informoimista säätilanteesta.

Kesä 2010 oli käännekohta

Tiedot asiasta perustuvat Pelastusopiston uuteen tutkimuksen pelastustoimen valmiudesta ja johtamisesta myrskytuhoissa. Kysely on hyvin kattava, sillä siihen vastasi 20 pelastuslaitosta Suomen 22 laitoksesta.

Uuden tutkimuksen mukaan palomiesten valmius myrskytuhoihin on parantunut huomattavasti ja monet perusasiat on kehitetty viime vuosina kuntoon.

– Käsitys on, että heinä–elokuun 2010 rajuilmat herättivät pelastuslaitoksia paljon, erikoistutkija Esko Kaukonen Pelastusopistosta sanoo.

Poikkeuksellisesta suunnasta yöaikaan Suomeen iskenyt Asta-myrsky ja samana kesänä seuranneet Veera-, Lahja- ja Sylvi-rajuilmat aiheuttivat silloin laajoja vahinkoja Suomessa.

– Niiden jälkeen pelastuslaitokset perustivat Suomeen tilannekeskuksia ja tehostivat yhteistoimintaa keskenään.

– Osa pelastuslaitoksista tehosti toimintaansa merkittävästi myös hätäkeskusten kanssa.

Esimerkiksi Itä-Suomen pelastuslaitoksilla on valmis malli, miten hätäkeskus ja palomiehet toimivat, jos hälytyksiä tulee ruuhkaksi asti niin kuin usein myrskyvahingoissa tulee. Silloin hätäkeskus ei voi antaa hälytyksiä suoraan paloautoihin, koska vapaita yksiköitä ei ole.

Pelastuslaitoksen tilannekeskus ottaa silloin jonon hoitaakseen ja järjestettäväkseen niin, että tehtävät tulee hoidettua kiireellisyysjärjestyksessä ja tarkoituksenmukaisesti.

– Kaikki pelastuslaitokset eivät kuitenkaan ole ottaneet käyttöönsä tällaista toimintatapaa, kun taas toisilla on valmis konsepti ja sopimus toiminnasta hätäkeskuksen kanssa.

Puolustusvoimien kanssa sopimukset kunnossa

Viime vuosina osa pelastuslaitoksista on auttanut myös kuntia varautumissuunnitelmien teossa, sillä kunta on avaintoimija, jos esimerkiksi sähköt katkeavat pitkäksi aikaa talvella vanhusten kodeista, hoitolaitokset uhkaavat jäädä sähköttä tai muuten peruspalvelut järkkyvät.

Tutkimuksen mukaan pelastuslaitokset ovat nyt myös laatineet ohjeet ja sopimukset Puolustusvoimien osallistumisesta pelastustoimintaan ja virka-apuun.

– Pelastuslaitosten perusvalmiudet näyttäisivät kehittyneet 2010-luvulla monilla alueilla. Kokonaisuudessa on kuitenkin vielä parannettavaa.

– Lisäksi erot pelastuslaitosten välillä on tutkimustulosten mukaan edelleen suuret.

Pelastuslaitokset vastasivat Pelastusopiston kyselyyn nimettöminä, joten suoraan laitoksia ei voi laittaa järjestykseen. Osasta vastauksista laitokset ovat kuitenkin tunnistettavissa.

Salama sytyttää noin 200 rakennuspaloa vuodessa

Palomiehet myrskystä: Kiinnitä vene ja vie pihakalusteet suojaan

Sähköyhtiöihin yritetty tietomurtoja - samaan aikaan varauduttava perinteisiin uhkiin