Kotimaa

Työpaikan huumetestit yleistyvät

Suomen työpaikoilla tehdään yli 100 000 huumetestiä vuodessa. Vielä vuosituhannen alussa määrä jäi noin 10 000:een.

– Testaus yleistyy koko ajan, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Sirpa Mykkänen.

Käry käy kahdessa prosentissa testeistä.

Yleisin huumelöydös on kannabis, jota tavataan yhdeltä sadasta testatusta. Esimerkiksi amfetamiinia löytyy vain yhdeltä tuhannesta.

Lääkkeistä jää kiinni huomattavasti useampi, mutta jos käyttäjällä on resepti, seurauksia ei tule.

Huumetestistä on lupa kieltäytyä, mutta siitä työnantaja saattaa vetää omat johtopäätöksensä. Pistokokeet ja joukkoseulonnat laki kieltää.

Oikeustapauksia huumetesteistä ja tuloksen vaikutuksista työhönottoon on ollut muutamia.

– Huumeista johtuvia potkuja on käsitelty noin 20 tuomiossa. Tavallisesti tullaan tulokseen, ettei irtisanomisperustetta ole käytön tapahduttua vapaa-ajalla, kertoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

– Hoitoonohjaus on tavallisin lopputulos.

Tavallisinta huumetestaus on työhönoton yhteydessä. Työsuhteessa olevan osalta työnantajalla on oltava vahva epäilys, eikä esimerkiksi vaatetuksen perusteella ei saa lähettää testiin.

Koskisen mukaan työnantaja saa katsella huumetestitodistusta työntekijän suostumuksella vain, jos tämän työ edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintaa ja hyvää reagointikykyä.

Esimerkiksi terveydenhuollossa, kuljetusalalla, puolustusvoimissa sekä valvonnan ja turvallisuuden tehtävissä huumetestejä tehdään paljon.

Testi irtoaa yleensä muutamalla kympillä. Myös kalliimpia ja tarkempiakin on tarjolla.

Sirpa Mykkänen kertoo, että testejä teettävillä työpaikoilla on katsottu ne kustannustehokkaiksi.

– Voihan yhdenkin huumeita käyttävän tekemä vahinko olla huomattava. Työelämän tietosuojalain mukaisia testejä kuitenkin saa tehdä vain, jos työpaikalla on kirjallinen päihdeohjelma.

Huumetestejä on syljestä otettavasta pikatestistä aina veri- ja virtsakokeisiin. Jopa hiuksia voi tutkia.

Mykkäsen mukaan työpaikan tutkimuspyyntö on yleensä suppea, esimerkiksi kuusi huumeryhmää. Positiivinen tulos varmistetaan toisella menetelmällä.

Etenkin pikatesterit antavat vain suuntaa.

– Tutkimuspatteriin voi kuulua joku tietty huume tai laajempi valikoima. Myös esimerkiksi opioidisärkylääke näkyy testeissä, sanoo lääkintöneuvos Markus Henriksson Valvirasta.

Panacod on yksi kodeiinia sisältävä särkylääke, joka hälyttää usein.

Pohjois-Savon alueella ISLAB tekee vuodessa 5 500 huumeseulaa. Testattujen määrä on pienempi, koska vieroitushoidoissa olevat käyvät tiheästi tutkimuksessa.

Lisäksi Pohjois-Savossa tehdään vuosittain noin 4 500 huumeiden käytön varmistustutkimusta.

Testien määrät ovat rajussa kasvussa.

Huumetestien vuosikustannus Pohjois-Savossa on 400 000 euroa. Summa kasvoi viime vuonna edellisvuodesta 25 prosentilla.

Uusimmat

Kotimaa

MV-lehti toimii taas

Omakotitalo palaa Varkaudessa

Yle: Autoilijat pelästyivät asuntomurtoja - tuhannet kieltäneet osoitetietojensa luovuttamisen

MV-lehden nettisivusto suljettiin

Tehokkaampaa hyttysmyrkkyä myydään sittenkin vielä Suomessa

Torstaina oli enää neljällä säähavaintoasemalla hellettä

Kannabiksen kasvattajien asiantuntemus jäi epäselväksi

Törkeästä raiskauksesta epäiltyjen kuubalaispelaajien tutkinta valmis

Evira: Leipomo Salosen ruisleivissä saattaa olla hiekkaa

Nuorukaiset kaahailivat vesiskoottereilla 90 km/h - rajoitus 9 km/h

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.