Rikostutkinnat roikkuvat jopa vuosia - Suomessa tarve poliisirikosten käsittely-yksikölle

Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan poliisirikosasioiden käsittelyajat ovat tällä hetkellä kohtuuttomat.

Valtakunnansyyttäjän Matti Nissisen mukaan Suomessa olisi tarve päätoimiselle poliisirikosasioiden käsittely-yksikölle, joka toimisi valtakunnallisesti ja itsenäisesti.

– Kannatan Suomeenkin poliisirikosasioiden käsittely-yksikköä, jossa olisi riittävä määrä päätoimisia, mielellään määräajaksi sinne komennettuja tutkinnanjohtaja-syyttäjiä ja poliisista rekrytoitavia tutkijoita, Nissinen sanoo.

– Muissa Pohjoismaissa on erillisyksiköt. Vain Suomessa on käytössä karvalakki-malli, jossa poliisirikosasioita hoidetaan pääsääntöisesti oman toimen ohessa.

Pitkä kesto vie puuttumisen uskottavuutta

Kun poliisia epäillään rikoksesta, tutkinnanjohtajana toimii nykyään aina syyttäjä muiden töidensä ohessa.

Tutkijoiksi nimetään poliiseja tietyiltä, ennalta sovituilta poliisilaitoksilta. Myös he tekevät poliisirikostutkinnat muiden töidensä ohessa.

– Järjestely haittaa osaamisen kehittämistä. Olisi parempi, että tekijät saisivat syventää osaamistaan pitkäjänteisesti, Nissinen arvioi.

Työsuma myös viivästyttää asioita, joiden kestolla voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Suomessa on tällä hetkellä kesken 36 poliisirikosasiaa, joiden käsittely on kestänyt jo yli vuoden. Viisi jutuista on jopa vuodelta 2014. Nämä eivät siis ole edenneet vielä tutkinnasta syyteharkintavaiheeseen.

– Asialla on merkitystä poliisin itsensä, asiakkaan sekä myös ammattikunnan yleisen luottamuksen vuoksi.

– Nyt poliisi voi odottaa esitutkinnan valmistumista hallinnollisten toimien kohteena eli esimerkiksi siirrettynä toisiin tehtäviin tai pidätettynä virastaan. Siksi ripeä käsittely olisi hänen edun mukaista.

– Asiakkaalle puolestaan voi pitkittyneen käsittelyn aikana tulla kuva, ettei asialle tehdä mitään. Ei ole kenenkään etu, jos viiveet aiheuttavat asiakkaalle ajatuksen: Ei korppi korpin silmää noki.

Rikosilmoitusten määrä kasvanut

Valtakunnansyyttäjänviraston tilastoinnin mukaan poliiseista tehdään nykyään noin 900 rikosilmoitusta vuodessa.

– Määrä on noussut vuodesta 2010, jolloin taso oli noin 700 ilmoitusta vuodessa. Lukumääriin vaikuttaa etenkin poliisien ja poliisin tehtävien lisääntyminen.

Suurin osa ilmoituksista ei johda edes esitutkinnan aloittamiseen. Tapausten seulominenkin vie kuitenkin aikaa.

– Uuden yksikön tehtäviin voisi kuulua kaikkien poliiseja koskevien rikosilmoitusten käsittelyn lisäksi poliisille tehtyjen kantelujen käsittely. Oma yksikkönsä seuloisi kaikesta joukosta rikosoikeudelliseen menettelyyn ne, joissa on syytä epäillä rikosta.

– Puhtaat kantelut siirrettäisiin poliisin käsiteltäväksi.

Samaan yksikköön Supon tiedustelun valvonta?

Nissisen mukaan olisi järkevää harkita samalla, hoitaisiko yksikkö myös Suojelupoliisille kaavaillun uuden tiedustelutoiminnan valvonnan.

– Jos siviiliviranomaisten tiedustelutoiminnassa rikotaan jatkossa lakia, sehän olisi poliisirikosasia.

Nissisen mukaan erillisyksikön suunnittelulle olisi juuri nyt hyvä aika. Tiedustelulaki ei ole vielä voimassa eikä poliisirikoksissa ole tiedossa uutta ongelmavyyhtiä. Nissisen mukaan suvantovaiheessa vältytään parhaiten ylireagoinneilta.

– Juuri siksi nyt olisi otollinen aika rauhassa pohtia Suomeen sopivat järjestelyt.

Edellyttää työryhmää ja lakimuutoksia

Erillisen poliisirikosten käsittely-yksikön rakentaminen Suomeen edellyttäisi lainvalmistelua esimerkiksi sisä- ja oikeusministeriöiden työryhmässä, jossa olisi edustettuna myös ylemmät laillisuusvalvojat.

Nissisen mukaan yksikkö voisi tulla yhtälailla sisä- kuin oikeusministeriön hallinnon alojen alle, miten työryhmä katsoisi  senparhaaksi esittää.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa on nyt pieni poliisirikosten käsittely-yksikkö, jossa on töissä viisi henkilöä.

He ehtivät seuloa ja päättää muutamia satoja juttuja vuodessa ja jakavat loput syyttäjille ja poliisille tutkittaviksi. Saman verran tutkintoja päätetään kentällä. Lopulta noin 80-110 johtaa syyteharkintaan.

Yksikkö ei ehdi tehdä esiselvityksiä, joilla asioita tarvittaessa päätettäisiin, eikä myöskään kentän tutkinnanjohtajien työn seurantaa ja valvontaa.

Alunperin ideana oli, että yksikön kaksi syyttäjää voisivat toimia myös itse joidenkin juttujen tutkinnanjohtajina, mutta he eivät ole siihen ehtineet.

Kansalaisten käsitys poliisin rikoksista muuttunut

Aarnio-syyttäjä: Luotto poliisiin on säilynyt