Kotimaa

Valtio varautuu maksamaan Wincapita-korvauksia ensi vuonna

Oikeusministeriö varaa kahdeksan miljoonaa euroa rahaa ensi vuoden budjettiin Wincapita-petoksen uhreille maksettaviin vahingonkorvauksiin.

– Asianomistajien vaatimia vahingonkorvauksia ei ole maksettu vielä tänä vuonna, mutta niitä arvioidaan tulevan maksettavaksi ensi vuonna, ylijohtaja Kari Kiesiläinen oikeusministeriöstä kertoo.

– Valtiolle on tullut tähän mennessä noin 1 300 korvaushakemusta Wincapita-jutun asianomistajilta.

Kahdeksan miljoonan euron varaus on alustava arvio. Korvausten lopullista suuruutta ei vielä tiedetä.

Rahat eivät ole kokonaisuudessaan pois valtiolta, sillä Wincapita-rikoksista tuomituilta on tuomittu jo usean miljoonia euron edestä varoja valtiolle rikoshyötynä. Näitä rahoja on siirretty valtion tileille jo sitä mukaa kuin tuomioista on tullut lainvoimaisia eli ne eivät ole odottaneet missään omana summanaan korvausten maksamista.

Siksi vastaavasti nyt valtion on varattava korvauksiin rahaa omasta budjetistaan.

– Tavallaan kyse on siis rikostutkinnan aikana takavarikoiduista varoista, joita palautetaan nyt sitten rikosten asianomistajille, Kiesiläinen sanoo.

Hakemuksia odotetaan samaan nippuun

Oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanopäällikkö Tauno Aalto muistuttaa, ettei maksettavista korvauksista ole tehty vielä ratkaisuja eikä niiden lopullista määrää vielä tiedetä.

– Oikeusrekisterikeskus tekee jakoratkaisun itsenäisesti. Oikeusministeriö tai valtiovarainministeriö eivät voi siinä ohjata, Aalto kertoo periaatteesta.

– Meillä oli tavoitteena käsitellä kaikki korvausvaatimukset kerralla siinä vaiheessa, kun ne ovat tulleet ratkaisukypsiksi.

– Nyt ongelmaksi onkin tullut, että hakemuksia tulee meille näköjään vielä lisää.

Wincapitan perustaja Hannu Kailajärvi tuomittiin korkeimmassa oikeudessa viideksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta 2014.

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi viime huhtikuussa Wincapitan avainhenkilöistä Risto Hentusen ja Timo Martiskaisen ehdollisiin vankeusrangaistuksiin törkeästä petoksesta ja avunannosta rahankeräysrikoksiin.

– Pääosin korvausvaatimukset erotettiin käsiteltäväksi omanaan ja sponsoreiden rikosasiat käsiteltiin omanaan. Osa oikeuksista käsitteli korvausvaatimuksia kuitenkin myös rikosasioiden yhteydessä. Pääsääntöisesti asianomistajien vaatimuksia on kuitenkin käsitelty sovintomenettelyssä Kailajärven kanssa Vantaan käräjäoikeudessa.

Aallon mukaan tämän piti olla yleisin reitti, mutta sitten ilmenikin, että vastaavia käsittelyjä on tehty myös muissa oikeuksissa, joten Oikeusrekisterikeskus odottaa niitä.

– Korvauksen hakijan pitää esittää meille tuomioistuimen tuomio, jonka perusteella hän on oikeutettu saamaan korvausta rikoksesta.

Oikeusrekisterikeskus siis varautuu siihen, että se saisi loputkin vahingonkorvausvaatimukset ensi vuonna.

– Jako-osuutta kullekin hakijalle ei voida määritellä aiemmin. Ministeriö varautuu siihen, että tämä tehtäisiin ensi vuonna. Jos budjetoitu summa ei sitten riitä, lisäosuus pitää hoitaa lisäbudjetilla.

Raha-asiat vielä kesken

Wincapita oli huijaus, joka sulki nettisivunsa maaliskuussa 2008.

Poliisin mukaan Wincapitaan siirrettiin 2005-2008 noin sata miljoonaa euroa rahaa ja toiminnassa oli noin 10 000 jäsentä. Heistä reilut 2200 teki rikosilmoituksen.

Poliisi sai takavarikkoon tai hukkaamiskieltoon noin 15 miljoonan euron edestä omaisuutta, jonka epäiltiin olevan hankittu Wincapita-rikoksilla.

Oikeusrekisterikeskuksen mukaan vyyhti on Suomessa ainutlaatuinen. Korvausperusteita ja loppusummia ei voi siksi vielä ennakoida.

Hovioikeus: Rikoshyöty takaisin, takavarikot pysyvät, ei viivästyskorvauksia

Wincapitan Savon haarasta valtiolle yli 9,6 miljoonaa euroa

Wincapitan kakkosmiehille ehdollista vankeutta - maksettava myös yli 2 miljoonaa valtiolle